Kuluttaja ei aina tunne kotimaisen ruoan merkintöjä. Tuote voi olla tehty kotimaassa ulkomaisista aineksista tai se on tehty kotimaisista aineksista, mutta osaksi ulkomailla.
Mistä tietää, että esimerkiksi ruisleipä on kotimainen? Ruokatieto Ry:n toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi?
– Jos leivässä on Hyvää Suomesta -tunnus, yhteensä vähintään 75 prosenttia ruoan raaka-aineista ennen veden lisäämistä on kotimaista. Tunnusta ei saa, jos leipä esimerkiksi vietäisiin paistettavaksi, siivutettavaksi tai pakattavaksi ulkomailla.
– Sen sijaan Avainlippu-tunnus kertoo, että leipä on leivottu Suomessa ja suurin osa siihen liittyvästä työstä on kotimaista. Raaka-aine voi olla muualta.
Tunnistavatko kuluttajat kotimaisen ruoan?
– Valinnat tehdään ruokakaupassa todella nopeasti. Yhden tuotteen valintaan menee tutkimuksen mukaan alle 10 sekuntia. Yleensä kuluttajat katsovat tuotteen päiväyksen. Useimmissa tuotteissa ei tarvitse kertoa tuotteen alkuperämaata, mikä hämää kuluttajaa. Alkuperämaa pitää ilmoittaa naudanlihasta ja marjoista sekä kalastusalue kalasta.
Miten kotimaisen ruoan erottaa kaupassa?
– Tuotteessa on Hyvää Suomesta -tunnus. Vielä enemmän valintaa helpottaa, jos tunnus on heti hyllynreunassa, mitä merikarvialaiset kauppiaat Janne ja Linda Vuollo keksivät käyttää. Idea on muidenkin kopioitavissa, kunhan ottaa pelisäännöistä ensin yhteyttä Ruokatietoon.
Mitkä tuotteet ovat hakeneet ja saaneet Hyvää Suomesta-kotimaisuusmerkinnän?
– Kaikkiaan mukana on yli 12 000 tuotetta kaikista tuoteryhmistä. Eniten on liha-, maito- ja leipomotuotteita. Mukana on toki alkoholeja ja mm. heinäsirkat.
Toukokuun alusta lähtien ravintoloiden on pitänyt ilmoittaa kirjallisesti käyttämänsä lihan alkuperän. Kuinka hyvin tätä määräystä noudatetaan?
– Isot ketjut ja ruokapaikat ovat sisäistäneet määräyksen. Jotkut heistä ovat hoitaneet asian laittamalla Hyvää Suomesta -tunnuksen näkyviin. Suositamme samalla kertomaan, mikä lihanjalostuslaitos lihan tuottaa. Asetus ei valitettavasti edellytä lihavalmisteiden alkuperän ilmoittamista.
– Pienissä paikoissa tieto ei aina ole mennyt perille. Joka tapauksessa ruokapaikka saa itse valita, missä kirjallinen merkintä on, onko se esimerkiksi ruokalistassa tai näkyy muuten kuluttajalle ennen ostopäätöstä.
uutiskirje 