Työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelukierroksen käynnistyessä julkista keskustelua on viime viikot hallinnut kilpailukykysopimuksen 24 tunnin palkattoman työajan pidennyksen merkitys yritysten ja työpaikkojen kilpailukykyyn ja työllisyyteen.
STTK:n johtaja Katarina Murto ja pääekonomisti Patrizio Lainà kysyvät, mihin on unohdettu kilpailukykysopimuksessa sovittujen sosiaalivakuutusmaksujen siirron vaikutus yrityksille ja työnantajille. STTK:n blogissa he kirjoittavat, että kyseessä on 6,5 miljardin hyöty yrityksille 2017–2020.
Kilpailukykysopimuksessa siirrettiin työnantajilta palkansaajille työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksuja. Lisäksi työnantajien sosiaaliturvamaksu alenee vuosina 2017–2019 noin prosenttiyksikön.
”Sosiaalivakuutusmaksujen muutosten tuoma hyöty yrityksille vuoden 2018 palkkasumman perusteella on vuositasolla 1–2 miljardia ja kumulatiivisesti noin 6,5 miljardia”, Murto ja Lainà kirjoittavat.
Kansan Uutiset kertoi samasta asiasta 13. elokuuta. Työantajien sosiaaliturvamaksuja on siirretty palkansaajille ennen kikyäkin viimeksi kuluneet 15 vuotta.
Osingot kasvussa kiky-vuosina
Kiky-vuosina suurimpien pörssiyhtiöiden maksamat osingot ovat nousseet runsaasta 11 miljardista eurosta tämän vuoden 13,5 miljardiin. Murron ja Lainàn mukaan on vaikea täsmällisesti arvioida, mikä vaikutus sosiaalivakuutusmaksujen siirrolla on ollut työllisyyteen, mikä investointien kasvuun ja mikä maksettujen osinkojen kasvun määrään.
”Sen voi kuitenkin todeta, että osa yritysten saamasta hyödystä on siirtynyt suoraan omistajille. Sekin on syytä todeta, että sosiaalivakuutusmaksujen siirron hyödyt ovat kohdistuneet kaikille yrityksille ja työnantajille, toisin kuin palkaton työajan pidentyminen.”
Kirjoittajien mielestä 24 tunnista olennaisempaa olisi käydä keskustelua siitä, mikä ylipäänsä on työajan pituuden, työajan sijoittelun, töiden organisoinnin ja työtehtävien määrän vaikutus tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.
lehti 