Saimaannorppa synnyttää poikasensa eli kuuttinsa lumikinokseen kaivamaansa pesään.
Lumi- ja jää ovat tärkeitä helmi-maaliskuun vaihteessa syntyvien poikasten selviytymiselle. Pesä tarjoaa kuuteille turvaa petoja, kylmyyttä ja häirintää vastaan.
Ilman pesän tarjoamaa suojaa jopa puolet kuuteista on vaarassa kuolla.
Ilman pesän tarjoamaa suojaa jopa puolet kuuteista on vaarassa kuolla.
Viime vuosina kuuttien avuksi on Metsähallituksen ja WWF:n johdolla kolattu niin sanottuja apukinoksia. WWF on vastannut kinosten tekemisestä Saimaan eteläosissa.
Tänä vuonna poikkeuksellisen huono lumi- ja jäätilanne on asettanut rajoituksia kinosten kolaamiselle. Savonlinnan seudulla kinoksia on tehty jonkin verran, mutta WWF:n vastuualueilla tilanne on huolestuttava.
Järjestön aluevastaava Ismo Marttinen kävi 12. helmikuuta kokeilemassa jään kestävyyttä Taipalsaaren edustalla sijaitsevalla Ilkonselällä. Jään paksuus oli vain kolme senttimetriä.
– Pari metriä uskalsin jäälle astella. Ei se pilkkimiestä olisi kestänyt. Kolaamaan ei ollut mitään asiaa, Marttinen sanoo.
Aika loppuu kesken
Kaikkien saimaannorpan suojelemiseksi tehtävien apukinosten tulee olla valmiina 23. helmikuuta mennessä. Tämän jälkeen norpille pitää suoda pesimärauha riippumatta siitä, onko niillä lumikinoksen suojaa vai ei.
– Seuraavien kahden viikon aikana sää ei näytä kylmenevän merkittävästi. Valitettavasti näyttää siltä, että täällä eteläisellä Saimaalla talvi on menetetty, arvioi Ismo Marttinen.
Pientä toivoa tarjoaa se, että lumi- ja jäätilanne vaihtelee alueittain.
Apua keinopesistä?
Ilmastonmuutos on saimaannorpan suurimpia uhkia. Metsähallitus ja Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat ovat selvittäneet jo useiden vuosien ajan, hyväksyvätkö saimaannorpat ihmisten tekemiä rakennelmia synnytyspesikseen.
Vuonna 2018 tutkimuksessa tehtiin läpimurto, kun norppanaaras synnytti terveen kuutin ponttoneiden varassa kelluvaan ja pohjaan ankkuroituun keinopesään.
Saimaannorpan keinopesät ovat prototyyppejä, joita kehitetään ja testataan. Tänä talvena Saimaalle testiin tulee vajaat kymmenkunta keinopesää eri materiaaleista.
– Keinopesistä voi olla konkreettista apua tulevaisuudessa, mutta ehdottomasti tärkeintä on hillitä ilmastonmuutosta, WWF:n Teemu Niinimäki sanoo.
lehti 