–Suomessa on amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävien 15–24-vuotiaiden sukupolvi, joka on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Heidän määränsä on lähentynyt sekä 25–34-vuotiaiden että 35–44-vuotiaiden ongelmakäyttäjien määrää, kun se aiemmin ollut selvästi matalampi, sanoo erityisasiantuntija Sanna Rönkä THL:stä.
Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttöä esiintyy tuoreen tutkimuksen mukaan eniten 25 –34-vuotiailla, joista 1,1–2,8 prosenttia käyttää huumeita ongelmallisesti. Ikäryhmään kuuluvia huumeita ongelmallisesti käyttäviä on arviolta 7 400–19 500. Kaikista huumeita ongelmallisesti käyttävistä tämän ikäisiä käyttäjiä on noin kolmasosa.
Nuoremmista, eli 15–24-vuotiaista, amfetamiineja ja opioideja käyttää 1,1–1,4 prosenttia. Huumeita ongelmallisesti käyttävistä noin viidennes on 15–24-vuotiaita.
–15–24-vuotiaiden huumeita ongelmallisesti käyttävien määrän kasvusta on vaikea tehdä suoraa vertailua, sillä nykyisen ja aikaisemman tutkimuksen aineistot ovat hieman erilaiset. Edellinen arviotutkimus toteutettiin vuonna 2012. Silloin 15–24-vuotiaita huumeita ongelmallisesti käyttäviä oli arviolta 3500–4300, Rönkä sanoo.
Tuloksissa on vaihteluväli, koska kyseessä on mallinnus, joka antaa arvion ongelmakäytön laajuudesta vuonna 2017.
Ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut noin puolitoistakertaiseksi
Ongelmakäytöllä tarkoitetaan sitä, että käytöstä on aiheutunut vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.
Kaikkiaan vuonna 2017 Suomessa arvioitiin olevan 31 100–44 300 amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävää henkilöä. Tämä on väestöön suhteutettuna noin prosentti kaikista 15–64-vuotiaista.
Edelliseen arvioon verrattuna ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut noin puolitoistakertaiseksi. Vuonna 2012 ongelmakäyttäjiä arvioitiin olleen noin 18 400–30 200.
Huumeita ongelmallisesti käyttävistä 72 prosenttia on miehiä. Eniten amfetamiinien tai opioidien ongelmakäyttäjiä on Etelä-Suomessa ja vähiten Pohjois-Suomessa.
Ongelmakäytön lisääntyminen aiheuttaa painetta palvelujen kehittämiselle
Ongelmakäytön yleistyminen lisää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta.
–Hoitoon pääsyn kynnystä tulisi madaltaa ja uusia palveluja huumeiden käyttäjille, kuten valvottuja huumeiden käyttöhuoneita, tulisi harkita, Rönkä sanoo.
Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena. Viranomaisrekistereistä poimittiin amfetamiinien ja opioidien käyttöön liittyvät havainnot, joiden perusteella mallinnettiin tilastollisella menetelmällä myös sen huumeita ongelmallisesti käyttävän väestöryhmän osuus, jota ei ole kirjattu rekistereihin.
lehti 