Pohjoispohjanmaalaisen Lumijoen kunnan ja Terveystalon keskinäinen soppa alkoi porista yli äyräiden jo viime syksynä. Terveystalo irtisanoi sote-palvelusopimuksen 30. elokuuta, koska se olisi halunnut palveluiden tuottamisesta reilusti lisää rahaa. Sopimuksenmukainen vajaan kuuden miljoonan euron korvaus ei enää riittänyt, vaan palvelun tuottaja vaati siihen roimaa korotusta.
Aluksi korotuksessa puhuttiin jopa seitsemännumeroisesta summasta, myöhemmin vaatimus täsmentyi 900 000 euroon.
Kunnanhallitus päätti riitauttaa sopimuksen, sillä sen mielestä näin huima hinnankorotus ei ollut alkuperäisen sopimuksen mukainen.
Pohjoispohjanmaalaisen Lumijoen kunnan ja Terveystalon keskinäinen soppa alkoi porista yli äyräiden jo viime syksynä.
Terveystalo on hoitanut Lumijoen sote-palvelut vuodesta 2018 lähtien. Alun perin sopimuksen piti olla voimassa marraskuuhun 2022 saakka ja siinä oli sovittuna kahden prosentin vuosittainen korotus. Terveystalon vaatima korotus oli 20-30 prosentin luokkaa.
Sopimusta tehtäessä Terveystalo oli luvannut palvelut kiinteällä hinnalla 5,2 miljoonalla eurolla vuodessa. Tähän päälle se on sopimuksen mukaisesti rahastanut kunnan perimät asiakasmaksut, joiden määrä vaihtelee vuosittain. Ensimmäisen kerran terveysjätti yritti hilata hintaa ylöspäin jo kesällä 2018, kun sopimus oli ollut voimassa vasta puolisen vuotta.
Heikot perustelut korotuksille
Yhteisymmärrystä kaihersi poikkeuksellisten tilanteiden hoitaminen.
Sopimukseen on kirjattu joustovaraa yllättäviä tilanteita varten, mutta erikoissairaanhoidon kulujen kasvua ei voi pitää tällaisena. Sekin on tiedossa, että pienissä kunnissa kustannuksissa on isoja heittoja suuntaan ja toiseen vuosittain.
Lumijoella on pari tuhatta asukasta, joten kustannuksissa näkyy heti, onko kallista hoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrä vuodessa yksi vai neljä.
Sen lisäksi, että tavoiteltu korotus oli reippaasti yläkanttiin, Terveystalo ei pystynyt perustelemaan sitä ristiriidattomasti. Muutoksia ei ollut tapahtunut kunnan asukasmäärässä tai palvelutarpeissa. Ainoastaan erikoissairaanhoidossa kustannukset olivat nousseet selvästi, mutta kunnan mukaan kasvaneet sote-kustannukset olivat silti sovitun mukaisia
Kummallista viivyttelyä
Joulukuussa 2019 ounasteltiin, että kiista olisi ratkeamassa, sillä takaraja Terveystalon vastaukselle kolkutteli ovella. Tämäkään ei kelvannut yritykselle, joka viivytteli vastauksensa antamista. Lopulta sen sopimusesitys saatiin yli kuukauden myöhässä.
Esityksen käsittely jäi vähäiseksi, sillä Helsinkiin neuvotteluihin matkanneet kunnan edustajat saivat sen luettavakseen vasta samana aamuna lentokoneessa. Aikaa keskusteluille ei juuri jäänyt.
Kunnanhallitus hylkäsi kunnan neuvottelijoiden ja Terveystalon sovintoesityksen, joten helmikuussa uutisoitiin, että Lumijoen ja Terveystalon välinen kiista menee oikeuteen. Oikeudessa oli tarkoitus katsoa, oliko Terveystalolla oikeus sopimuksen irtisanomiseen, vaikka irtisanomispykälää määräaikaiseen sopimukseen ei sisältynyt.
Muuta vaihtoehtoa kunnalla ei enää ollut, sillä jatkoneuvottelujen mahdollisuutta ei tarjottu. Sovintoehdotus oli vain joko hyväksyttävä tai hylättävä.
Eihän tässä näin pitänyt käydä
– Yksityistämispäätös oli valtuustossa lähes yksimielinen ja ainoana sitä vastusti kolmen hengen vasemmistoryhmä, valtuutettu ja perusturvalautakunnan jäsen Silvo Nybacka (vas) kertoo.
Silloinen käsitys, että yksityinen hoitaisi sote-palvelut tehokkaammin ja edullisemmin, osoittautui vääräksi. Nybacka kertoo epäilleensä tätä jo silloin.
Vaaratilanteista hän ei ole kuullut, vaikka joka päiväksi lääkäriä ei Lumijoelle ole ollutkaan. Silloin on voinut käyttää muita Terveystalon toimipisteitä. Vanhustenhoidonkaan puolelta ei ole kuulunut mitään isompaa.
Lumijoen kuntatiedotteessa 1/2020 kerrottiin, että Terveystalon palvelutuotanto jatkuu ainakin toukokuun loppuun ja muistutettiin, että lain mukaan kunnalla on vastuu palveluiden järjestämisestä. Viime kädessä kunta vastaa, että palvelut ovat saatavilla myös kesäkuun alusta alkaen.
Lumijoella oli järjestämiseen käytännössä kolme vaihtoehtoa: kunta itse, Terveystalo tai joku muu palveluntuottaja.
Ennen sovintosopimuksen syntymistä Nybacka näki, että paras ratkaisu olisi palata siihen, mistä lähdettiin eli että kunta rupeaisi taas vastaamaan palveluista.
– Jos tämä ei Terveystalolle ole kannattavaa, niin tuskin kukaan muukaan tulee sitä edullisesti tekemään, hän huomautti silloin.
Päättäjänä hän kantoi huolta myös sote-palveluiden työntekijöistä, jotka oli jo irtisanottu.
Puolueet samassa rintamassa
Kunnanhallituksen jäsen Teppo Greus (vas) toivoi koko ajan, että neuvotteluratkaisuun päästään. Asiaa hoidettiin matalalla profiililla, sillä kaikki portit haluttiin pitää auki.
– Jokaisella on mielipide ja me olemme omamme sanoneet, kun ulkoistusta lähdettiin suunnittelemaan. Keskusta valtapuolueena dominoi, mutta emme halunneet lähteä riitelemään. Lumijoella päätökset on tehty konsensuksessa jo sisällissodan ajoista alkaen.
Pahoillaan Greus on siitä, että viranhaltijoiden työaikaa paloi kiistelyyn.
– Sopimuksen tulkinnassa ei pitäisi olla mitään epäselvää. Resursseja ja varaa heillä (Terveystalolla) pitäisi olla hoitaa tämä homma ja sopimuksiin pitää pystyä luottamaan, Greus vaati helmikuun lopussa.
Oikeuskäsittely vältettiin viime metreillä
Helmikuun lopussa Terveystalo teki Lumijoen kunnalle viimeisimmän sovintoesityksenä sen jälkeen, kun kunta oli ilmoittanut seuraavaksi vievänsä asian oikeuden ratkaistavaksi. Kunta antoi siihen vastaesityksensä ja tältä pohjalta päästiin vihdoin sovintoon.
Helmikuussa kerrottiin myös, miten Terveystalo jatkoi vahvaa kasvuaan ja miten sen liikevaihto ylitti jo miljardin rajan viime vuonna. Liikevaihto kasvoi vuodessa 38,4 prosenttia ja Terveystalo ennakoi julkisen sektorin kysynnän kasvavan.
Lumijoella tarjouksen jättivät aikoinaan myös Mehiläinen ja Coronaria. Siksi päättäjiä huoletti sekin, että jos kunta olisi suostunut korotuksiin mukisematta, olisivat hävinneet palveluntarjoajat saattaneet kyseenalaistaa koko toimeksiannon.
Juttu päivitetty 25.3. klo 11.52. , koska Lumijoki ja Terveystalo ovat nyt sopineet kiistansa.
uutiskirje 
