Vasemmistonaisten varapuhenainen, turkulainen Minna Sumelius toivoo, että kaikki feminismi nykyisin olisi intersektionaalista. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) käytti sanayhdistelmää kesäkuussa julkisesti ja aiheutti sosiaalisessa mediassa paheksuntamyrskyn, jonka mukaan käsite on vieras ja vaikea.
– Intersektionaalisen feminismin käsitteestä tehdään paljon vaikeampi asia kuin mitä se oikeasti on. Siitä on tietoa netti pullollaan. On tahdosta kiinni, ymmärtääkö sen. En ymmärrä, miksi se olisi erityisen vaikea käsite, Sumelius sanoo.
– Samaan aikaan politiikan kieli vilisee sivistyssanoja.
Sumelius kiittää Ohisaloa siitä, että tämä käytti käsitettä.
– Oli merkityksellistä, että tämä ulostulo tuli hallituksen tasolta, koska se osaltaan valtavirtaisti käsitettä.
Hän arvioi, että oikeasti käsitteessä monia tökkii enemmän feminismi kuin intersektionaalisuus.
– Ei haluta ymmärtää feminismiä tasa-arvon aatteena, tai sitä, miksi sitä historiallisista syistä nimitetään feminismiksi.
Luokka mukana feminismissä
Intersektionaalisessa feminismissä otetaan huomioon se, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat useat eri taustatekijät, kuten sukupuoli, sosioekonominen tausta, asuinpaikka, alkuperä, koulutus, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti sekä sukupuolen ilmaisu.
– Toivon että vasemmistolainen feminismi on intersektionaalista, koska se olisi luontevaa, sillä yksi ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan ja oikeuksiin vaikuttava tekijä on luokka, Sumelius sanoo.
– Meiltä puuttuu vielä luokkaa ja sukupuolta yhdistävä keskustelu. Vasemmistolaisen feminismin erityistehtävä on tuoda esille nimenomaan luokka, sillä luokka ja sukupuoli kietoutuvat toisiinsa esimerkiksi työelämässä.
Hänestä luokan ja feminismin yhdistelmä on vieras muille poliittisille suuntauksille.
– Tähän mennessä luokkatietoista sukupuolinäkökulmaa ei ole juuri näkynyt ja siksi sekä Vasemmistonaisten että vasemmistoliiton tehtävä on tuoda nimenomaan luokkatietoista feminismiä keskusteluun.
Hänestä ei esimerkiksi riitä se, että vaaditaan naisia pörssiyhtiöiden hallituksiin.
– Työelämän lasikattojen purkaminen on tärkeää, mutta siihen pitää yhdistää luokka-analyysi. Se ei ole feminismiä, jos päästäkseen pörssiyhtiöiden johtotehtäviin naisen on poljettava pienempituloisia naisia alemmas.
Lisää tietoisuutta
Sumelius näkee Vasemmistonaisten tärkeäksi tehtäväksi myös lisätä tietoisuutta feminismistä oman puolueen piirissä.
– Osa vasemmiston aktiiveistakin pelkää feminismiä, hän sanoo.
– Se näkyi muun muassa viime puoluekokouksessa, kun äänestettiin julistautumisesta feministiseksi puolueeksi, ja hävittiin yhdellä äänellä. Keskustelussa kuului voimakkaasti se, että meilläkin on väkeä, joka käsittää feminismin miesvihaksi. Sitähän se ei todellakaan ole.
Osa vasemmiston aktiiveistakin pelkää feminismiä.
– Feminismin nimissä puolustetaan myös esimerkiksi miesten oikeutta hoivata. Feminismi pyrkii myös purkamaan myrkyllistä kuvaa mieheydestä, jossa miehet ovat itsemurha- ja väkivaltatilastoissa yliedustettuina. Feminismi ajaa sitä, että kuva kaikista sukupuolista muuttuisi nykyistä monipuolisemmaksi.
Hän toteaa, että yhä elää mielikuva keski-ikäisestä miespuolisesta telakkaduunarista, joka ei koe feminismiä omakseen.
– Mutta hänenkin etunsa olisi olla feministi. Kuka tahansa voi olla feministi. Feminismiä ei pidä pelätä, Sumelius sanoo.
Keskustan kädenjälki
Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan Vasemmistonaiset ovat suhteellisen tyytyväisiä.
Sumelius mainitsee translain, palkka-avoimuuden edistämisen ja seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen asioina, joista järjestössä ollaan erityisen iloisia.
– Mutta on myös pieniä pettymyksiä. Niissä näkyy keskustapuolueen kädenjälki, hän iloitsee.
Esimerkiksi translasten ja -nuorten asema ei juuri parane. Sukupuolivähemmistöjärjestöt ovat pitäneet esillä sitä, että translapsilla ja -nuorilla ei tule hallitusohjelman mukaan olemaan mahdollisuutta mihinkään prosesseihin, joilla he voisivat vahvistaa omaa sukupuolikäsitystään, ei edes sukupuolen juridiseen korjaamiseen.
– Tämä on merkittävä ihmisoikeusongelma. Muualla maailmassa siihen on saatu parannuksia, Sumelius sanoo.
Hän arvioi, että keskustapuolueen asettamat kynnyskysymykset näkyvät paljolti juuri sukupuolivähemmistöjä koskevissa hallitusohjelman kirjauksissa.
– Keskusta ei ehkä ole yhtä arvoliberaali kuin muut hallituspuolueet, hän sanoo.
– Naisspesifeissä kysymyksissä on tehty isoja harppauksia, mutta sukupuolivähemmistöjen asiat ovat lapsipuolen asemassa.
Konkreettisesti vaaleihin
Sumelius valittiin Vasemmistonaisten varapuhenaiseksi joulukuussa. Puhenainen on kansanedustaja Veronika Honkasalo ja toinen varapuhenainen Saana Simonen.
– Meillä on ollut nuorennusleikkaus. Vasemmistonuorista on siirtynyt meille monta nuorta naista. Se näkyy siinäkin, että toinen varapuhenainen on vasta 26-vuotias, hän sanoo.
Vasemmistonaiset on aloittanut jo kuntavaalityön. Sumeliuksella on tässä tärkeä roolI, koska hän vastaa järjestötoiminnan kehittämisestä. Se sopii hänelle, sillä hän on koulutukseltaan yhteisöpedagogi.
– Tärkein hanke nyt on rakenteilla oleva mentorointiverkosto, hän sanoo.
– Uusi nais- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva ehdokas voi hakea itselleen sparraajaa verkostosta, johon kokeneemmat poliittiset toimijat ilmoittautuvat voidakseen antaa neuvoja uusille ja vahvistaakseen uskoa kuntovaaleissa.
Sumeliuksen mielestä mentoriverkosto on erityisen tärkeä kuntavaaleissa.
– Turussakin viime kuntavaaleissa moni ehdokas tunsi epätoivoa siitä, että piti toimia yksin, koska kaikki muutkin aktiivit ovat ehdolla. Oli vaikea rakentaa itselleen tukiryhmää.
Toinen tukimuoto on raha. Vasemmistonaiset kannustaa kaikkia vasemmistoliiton naisehdokkaita hakemaan tukea naisten yhdessä järjestämiin vaalitapahtumiin. Ohjeet tuen hakemiseen tulevat alkusyksystä.
– Kannustan kampanjoimaan yhdessä, koska se on voimauttavaa. Meillä oli viimeksi naisehdokkaiden kokoonpano ’Turun feministimafia’, joka järjesti muun muassa yhteiset vaalibileet. Saimme sinne nimekkäitäkin esiintyjiä, mikä ei olisi ollut mahdollista yksittäisen ehdokkaan omilla rahoilla.
Syksyllä on lisäksi luvassa feministisen kuntapolitiikan koulutuskokonaisuus naisille ja sukupuolivähemmistöille. Se järjestetään yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa.
lehti 