Opposition presidenttiehdokas Svjatlana Tsihanouskaja siirtyi maanantaina naapurimaahan Liettuaan. Sitä ennen hän jätti vaalilautakunnalle presidentinvaalin järjestelyjä ja ääntenlaskentaa koskevan valituksen.
Liettuan ulkoministeri Linas Linkevicius vahvisti tiistaiaamuna Tsihanouskajan olevan turvassa Liettuassa.
Valko-Venäjän turvallisuuspalvelu KGB sanoo estäneensä hyökkäyksen Tsihanouskajan henkeä kohtaan. KGB:n johtaja Valerij Vakultshik vahvisti valtion televisiossa tiedon siepatusta viestistä. Se sisältää uhkauksen, jonka mukaan tarvitaan ”sakraali uhri”. Tieto on peräisin sekä sisäministeriöltä että Tsihanouskajan kampanjan johdolta.
Vakultshik sanoi, että viestin lähettäjä on tunnistettu ja otettu kiinni. Lisäksi hän kertoi KGB:n asettaneen 120 Tsihanouskajan vaalityöntekijää turvallisuusvalvontaan.
Vaalivalitukselle hyvät perusteet
Vaalit eivät ole Valko-Venäjällä olleet vapaat ja rehelliset sitten itsenäisyydenajan ensimmäisten presidentinvaalien vuonna 1994, jolloin Aljaksandr Lukašenka tuli ensi kertaa valituksi. Tällä kertaa oppositioon ja ehdokkaiksi pyrkiviin kohdistettu painostus oli aiempaakin jyrkempää.
Tsihanouskaja kieltäytyi maanantain tiedostustilaisuudessa hyväksymästä Lukašenkan valintaa ja vaati äänten uudelleenlaskentaa.
Vaatimukselle on perusteena muun muassa se, että vaalipäivän riippumattoman ovensuukyselyn mukaan Tsihanouskaja olisi saanut äänistä 70 prosenttia. Lisäksi eräillä äänestyspaikoilla Tsihanouskaja oli selvä voittaja – äänet päätettiin siis laskea rehellisesti.
Vaalilautakunta tuskin kallistaa korvaansa valitukselle. Seuraava porras on valituksen osoittaminen oikeusistuimelle. Valko-Venäjällä ei ole riippumatonta oikeuslaitosta, joten sekin tie on tukkoinen – ellei ihmettä tapahdu. Hallinnon rakoilusta ei kuitenkaan ole julkisuuteen näkyviä merkkejä.
Mielenosoitukset eivät laannu
Maanantai-illan mielenosoitusta varten oli ohjeet kaukonäköisesti annettu jo ennen vaalipäivää, koska osattiin odottaa hallinnon häiritsevän sähköisiä yhteyksiä. Sunnuntai-illasta saakka monet yhteydet ovat olleet poikki tai toimineet vain ajoittain.
Mielenosoittajat jakaantuivat eilisiltana eri puolille Minskiä. He rakensivat katusulkuja, autot tukkivat katuja. Mellakkapoliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan ja ampui heitä kumiluodeilla ja tainnutusammuksilla. Kymmenet loukkaantuivat. Yksi mielenosoittaja kuoli yrittäessään heittää poliiseja räjähteellä, joka laukesi hänen käsiinsä.
Mielenosoitukset ovat laajentuneet Minskin lisäksi muihin suurimpiin kaupunkeihin sekä myös pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle.
Alustavan tuloksen julkistamisesta alkaneissa ja pitkälle maanantain aamuyöhön jatkuneissa mielenosoituksissa pidätettiin sisäministeriön mukaan eri puolilla maata 3000 mielenosoittajaa, ja vajaat sata sai vammoja.
Oikeusviranomaiset ovat ilmoituksensa mukaan asettaneet syytteeseen 21 mielenosoittajaa, ja 80 henkilöä on edelleen pidätettynä tutkintaa varten.
uutiskirje 
