Kymmenen vuoden sopimus toisi toteutuessaan Mehiläiselle lähes 700 miljoonan jättipotin – syntymässä alueellinen sote-monopoli

Ylikansallinen terveysjätti Mehiläinen on saamassa jättipotin, jos Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yhtymäkokouksen päätös pitää.

Päätös viime perjantain kokouksessa syntyi kahden kokoomuslaisen yhtymäkokousedustajan Terttu Pohjolaisen ja Francis McCarronin äänestäessä vastoin Lahden kaupungin päätöstä.

Lahden kaupunki ei halunnut siirtää sote-palvelujaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja Mehiläisen yhteisyritykseen. Kaupunginhallitus yritti avata umpisolmuun edennyttä tilannetta maanantaina pitkään jatkuneessa kokouksessaan tuloksetta.

Epäreilu äänestys kokoomukselta

Lahden valtuuston 2. varapuheenjohtaja Antti Holopainen (vas.) arvioi Lahden kaupunginhallituksen päätöksen vastaisesti äänestäneiden kokousedustajien rikkoneen yhtymäkokouksen perusperiaatetta.

– Yhtymäkokouksessa sitoudutaan kaupunkien edustamaan kantaan eikä äänestetä poliittisten ryhmien mukaan. Periaatteessa ei saa sooloilla, sanoo Holopainen.

Hän sanoo päätöksen syntyneen epäreilusti. Tästä huolimatta Lahden kaupunginhallituksen tahdon vastaisesti syntyneen päätöksen muuttaminen on vaikeaa.

– Nyt selvitetään erilaisia vaihtoehtoja virkamiesten voimin ja neuvotellaan eri poliittisten ryhmien kesken.

Holopainen arvioi, että päätös voidaan hyvin todennäköisesti panna toimeen. Lahti voi valittaa, mutta valitustie on hidas.

Suuren luokan julkisten varojen siirto osakeyhtiölle

Perustettavassa yhteisyrityksessä äänivalta on vahvasti Mehiläisen käsissä, joka peittosi kilpailutuksessa Terveystalon ja Pihlajalinnan. Mehiläinen saa yrityksessä 51 prosentin omistuksen.

Ylikansallisen Mehiläisen osake-enemmistö on franchise-verkoston omaavan CVC Capital Partnersin hallinnoimilla rahastoilla.

Uuden yhteisyrityksen kuusijäsenisessä hallituksessa Mehiläisellä on puheenjohtajuus ja puolet paikoista. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä saa varapuheenjohtajuuden ja toisen puolikkaan paikoista.

Nyt tehty päätös koskee Lahden, Nastolan, Kärkölän ja Iitin sote-keskuksia ja 131 000 asukasta. Näiden osuus sopimuksesta on ensi vuonna 36 miljoonaa ja sen laajentuessa muihin Päijät-Hämeen kuntiin 63,6 miljoonaa euroa.

Holopaisen mukaan kymmenen vuoden sopimus kaikkien optioineen toisi toteutuessaan Mehiläiselle lähes 700 miljoonan jättipotin.

Kymmenen vuoden optio voi jäädä haaveeksi, jos Marinin hallituksen valmisteleman sote-lainsäädännön tulessa voimaan todetaankin sopimus lain vastaiseksi.

– Sopimus voidaan mitätöidä, jos se on lain vastainen, mutta ilmeisesti jouduttaisiin maksamaan korvauksia, arvioi Holopainen.

Hän näkee Päijät-Hämeen ratkaisun olevan ristiriidassa lausuntokierroksella olevan sote-esityksen kanssa.

Monopolin sijaan alueellista yhteistyötä

Ensi vuoden alussa aloittavan yhteisyrityksen tuottamia palveluja ovat avosairaanhoito, fysioterapian suoravastaanotto, ehkäisyneuvola, suun terveydenhuolto, sotekeskuksen terveyssosiaalityö sekä perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut.

– Yhtiön perustaminen ja sotepalvelujen siirtäminen yhtiölle kokonaisuudessaan synnyttäisi alueellisen Mehiläisen määräysvallassa olevan monopolin, sanoo Holopainen.

– Julkiselle toimijalle ei jäisi sotepalveluiden tuotannossa juurikaan palvelukapasiteettia akuutti 24 päivystyspalveluita ja ensihoitopalveluita lukuun ottamatta, hän jatkaa.

Holopaisen mukaan yhtymäkokouksen olisi tullut hylätä Mehiläisen tarjoama sopimus ja kehittää Lahden kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti julkisen tuottajan palveluina.

– Yhteisyritys ei ole tarkoituksenmukaisin tapa järjestää lahtelaisten palvelut. Sillä luodaan raja, joka ei toteuta integraation periaatteita, sanoo Holopainen.

Yhteisyrityksen sijaan Holopainen perustaisi siirtymäajan hallituksen ja kehittäisi alueellisia sote-palveluja hallituksen linjauksen mukaisesti.

– Alueelliseen kehittämiseen on rahaakin tarjolla, hän muistuttaa.

Demokratia sote-palveluissa kutistuu

Kuntayhtymän toimitusjohtaja Marina Erholan johdolla valmisteltua virkamiesesitystä on arvosteltu tarkoituksenmukaisista painotuksista.

Yhteisyrityksen perustamista on perusteltu muun muassa sillä, että ulkoistetun toiminnan määrä on Lahdessa suuri eikä palvelujen omaksi toiminnaksi ottaminen lyhyellä aikavälillä ole mahdollista.

– Valmistelevien virkamiesten luottamushenkilöille välittämä kuva ei kestä kriittistä tarkastelua, sanoo Holopainen.

Julkiselle palvelutuottajalle ei jää omaa perusterveydenhuollon palvelutuotantoa.

Hän muistuttaa, että vaativan hoidon potilasvirta on keskittynyt pääterveysaseman omaksi toiminnaksi alueellisten lähiklinikoiden tehtäväkuvan kaventuessa. Myös hammashoito on ollut kaupungin ja myöhemmin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimintaa.

– Tämän lisäksi omana toimintana ovat päihdepalvelut, psykiatrian poliklinikan palvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkäripalvelut, äitiys- ja ehkäisyneuvolan palvelut sekä psykososiaaliset kuten kuntoutustutkimuspalvelut, listaa Holopainen.

Hän ei usko virkamiesten näkemyksiin kuntayhtymän vaikutusvallan kasvusta. Uuden yhteisyrityksen päätöksistä vastaa hallitus, jota koskevat osakeyhtiölainsäädännön mukainen salassapitovelvollisuus.

– Vaikuttaminen sote-palveluihin muuttuu entistä välillisemmäksi, summaa Holopainen.