Hallituspuolueet lupaavat tukea yhtenäisesti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.), kun hänen luottamuksestaan äänestetään keskiviikkona eduskunnassa.
– Kun ollaan hallituspuolue, niin tuemme hallitusta ja sen ministereitä. Meillä ei ole mitään semmoista tietoa, minkä nojalla pitäisi epäluottamuslause Kiurulle jättää, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo STT:lle.
Kurvisen mukaan asiasta on vaihdettu ryhmän kesken viestejä ja ryhmän kanta on ollut asiassa selvä.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman katsoo, että kokoomuksella on “lähtenyt mopo keulimaan” asiassa.
– Vaikka tämmöisen pandemian keskellä ei kellään ole käsikirjaa, ja varmasti on niin, että löytyy jotain mistä voi kritiikkiäkin esittää, niin kyllä kansainvälisesti vertaillen Suomi on tässä pärjännyt toistaiseksi kohtuullisen hyvin, Lindtman sanoo.
Myös vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat ryhmien puheenjohtajien mukaan Kiurun takana.
– Kyllä me olemme hallitusyhteistyöhön sitoutuneita ja olemaan hallituksen kanssa yhtenä rintamana. En usko, että kenelläkään meidän ryhmässä olisi tässä vaiheessa toivetta tai tahtoa lähteä äänestämään epäluottamusta ministerille, vihreiden Jenni Pitko sanoi maanantaina STT:lle.
Kokoomus esitti Kiurulle epäluottamuslausetta perjantaina sanoen, etteivät suomalaiset voi luottaa häneen koronan hoidossa. Kokoomuksen mukaan luottamuksen on vienyt toisen korona-aallon torjuntaan varautuminen sekä hallituksen ja erityisesti ministeri Kiurun epäselvä viestintä. Erityinen poru nousi viikonlopun aikana maskilinjauksista, joita oppositio on epäillyt poliittisesti ohjatuiksi.
Liikaa vai liian vähän rajoituksia?
STT:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että kokoomuksen oppositiopolitiikka on ollut koronakysymyksissä paikoin poukkoilevaa.
– He ovat välillä olleet huolissaan yrittäjistä, joihin kohdistuu rajoituksia, mutta samaan aikaan on toivottu enemmän rajoituksia. Kokoomuksen linja ei ole ollut kovin johdonmukainen, sanoo Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund.
Hänen mukaansa tämä kertoo myös siitä, että kokoomuksen sisällä on erilaisia jännitteitä ja mielipiteitä.
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma sanoo, että kokoomuksen oppositiopolitiikka on ollut koronatoimien kritisoimisessa heikkoa.
– Kokoomus on yrittänyt pysyä jonkinlaisen yleisen mielipiteen mukana, mutta mielipiteet eivät ole yleensä kovin johdonmukaisia, vaan ne ovat tempoilevia ja muuttuvat kriisitilanteessa hyvin nopeasti, Vuorelma sanoo.
Vuorelman mukaan kokoomus on kuitenkin onnistunut haastamaan hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa.
Grönlund ihmettelee sitä, miksi kritiikki hallituksen koronatoimia kohtaan ei lähde koskaan siitä, että toimet ovat rajoittaneet liikaa yksilönvapautta. Hän toivoisi, että tällaiselle keskustelulle olisi Suomessa tilaa.
Kiurun kritisoiminen on turvallinen liike
Koronakriisissä oppositiopolitiikka ei ole ollut helppoa. Keväällä akuutissa kriisitilanteessa oppositiopolitiikkaa ei tehty ollenkaan, vaan koko eduskunta seisoi yhtenä rintamana. Oli odotettavissa, että syksyllä tilanne muuttuu.
Sekä Grönlund että Vuorelma sanovat, että opposition on kuitenkin vaikea kritisoida pääministeri Sanna Marinia (sd.), sillä Marin on niin suosittu.
– Kun olemme tilanteessa, että meillä on hyvin paljon suosiota nauttiva pääministeri, hänen kritisoimisensa voi aiheuttaa vastareaktion, joka kääntyy esittäjää vastaan, Vuorelma sanoo.
Grönlundin ja Vuorelman mukaan ministeri Krista Kiurun kritisoiminen on sen sijaan paljon helpompaa, sillä Kiuru voidaan nähdä yhtenä hallituksen heikoimpana lenkkinä, jota on kritisoitu paljon sosiaalisessa mediassa, perinteisessä mediassa ja jopa hallituksen sisältä.
– Se on strategisesti turvallinen liike tilanteessa, jossa Kiuruun kohdistuu laajaa kritiikkiä ja asenneilmapiiri on sellainen, että yleinen mielipide on vahvasti kokoomuksen epäluottamuksen takana, Vuorelma sanoo.
Vuorelma vertaa Marinin suosiota presidentti Sauli Niinistöön.
– Presidentti Niinistö on poikkeuksellisen suosittu vallankäyttäjä. Jos hän kohdistaa kritiikin tiettyyn suuntaan, tätä tahoa kohtaan syntyy kritiikin vyöry, Vuorelma sanoo.
uutiskirje 
