Julkisuudessa on viime päivinä jälleen väläytelty valmiuslakia nopeasti pahentuneen koronatilanteen takia. Hallitus kokoontuu iltapäivällä neuvotteluun, jossa on määrä käydä läpi epidemiologista tilannetta ja oikeudellista arviointia valmiuslain käytön edellytyksistä. Se pohtii, mitkä tilanteet olisivat sellaisia, joissa valmiuslaki pitäisi ottaa käyttöön. Hallituksen ei ole määrä tehdä mitään päätöksiä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tiistaina Ylen A-studiossa Ylellä, että valmiuslakiin turvautuminen voisi olla ajankohtaista, jos terveydenhuollon kantokyky näyttäisi olevan uhattuna. Valmiuslakia olisi tuolloin mahdollista käyttää esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määräämiseen töihin.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on puolestaan korostanut, että valmiuslaki ja poikkeusolot tulevat kysymykseen vasta silloin, jos on käytetty kaikki muut keinot.
Hoitajien ammattiliitto Tehyn mukaan valmiuslaki tarkoittaisi hoitajien perusoikeuksiin kajoamista jo toisen kerran tänä vuonna.
Valmiuslain käyttö edellyttää välttämättömyyttä eli tilannetta, jossa kaikki muut keinot on käytetty. Tehyn mukaan hoitohenkilöstön suhteen ei keväällä toimittu näin. Hoitajia ei edes yritetty houkutella tarvittaviin tehtäviin sopimalla paremmista työehdoista ja lisäkorvauksista vaan siirryttiin suoraan valmiuslailla pakottamiseen, liitto tiedotti keskiviikkona.
Sen mukaan tilanne näyttää pahasti nyt samalta.
”Enää ei kiinni rahasta”
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo yritysten saaneen laajasti koronatukia ja kunnille on osoitettu ennätykselliset lisävaltionosuudet koronakuluihin.
– Mitä valtiovalta lupaa hoitajille? Perusoikeuksien rajoittamista uudelleen.
Rytkösen mukaan tämä ei voi enää olla kiinni edes rahasta. Kunnille on jo osoitettu reippaasti lisärahoitusta ja valtiovalta on luvannut korvata jatkossakin koronasta aiheutuvat kulut.
– Näen tämän ikävä kyllä niin, että miksi tuhlata porkkanaa, kun voi antaa keppiä? Tämä tuntuu olevan korona-Suomen pelin henki hoitajien kohtelussa. Valmiuslaki on liian kätevä väline hoitajien pakkositouttamiseen. Ja rahasta puhumisesta välttyy kätevästi, kun on keino pakottaa, Rytkönen lataa.
”Vihaisia, pettyneitä, surullisia”
Rytkönen pohtii, miltä mahtaa tuntua hoitajista, jotka uutisista kuulevat, että valtiovalta suunnittelee jälleen heihin kohdistuvia pakkotoimia. Samat hoitajat vaaransivat jo keväällä oman ja läheistensä terveyden hoitaessaan koronapotilaita aluksi puutteellisissa varusteissa kuten kertakäyttösadetakeissa.
He myös kuormittuivat pitkissä vuoroissa raskaasti suojautuneina, tinkivät lomistaan ja olivat sidottuja työhönsä vailla normaaleja irtisanoutumisehtoja.
– Jäseniltä tulevien viestien perusteella tuntuu vihaiselta, pettyneeltä ja surulliselta. Mikä Suomea vaivaa? Miksi meillä hoitajia kohdellaan näin, kun lähes kaikki muut Euroopan maat palkitsevat, arvostavat aidosti ja välittävät hoitajistaan?
Valmiuslailla paikattiin hoitajapulaa
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo, että valmiuslakia ei ole tarkoitettu ratkaisemaan pitkän ajan kuluessa syntynyttä hoitajapulaa.
– Mutta keväällä sitä käytettiin siihenkin. Työnantajat siirsivät valmiuslain nojalla vailla koronaan liittyvää perustetta lomia, teettivät pakkoylityötä ja pidensivät irtisanomisaikoja.
Tehyn valtuusto käsitteli tilannetta keskiviikkona etäyhteyksin pidetyssä kokouksessaan. Liiton mukaan pintaan nousi monta vakavaa kysymystä.
Laajasti maan hoitohenkilöstöä edustavat Tehyn päättäjät haluavat vastauksia siihen, miksi Suomi ei halua käyttää rahaa koronan hoidosta käytännössä vastaaviin hoitajiin ja miksi heidät taas aiotaan pakottaa työhön.
lehti 