Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho arvioi, että HX-hankinnan kustannusten epäselvyys loukkaa eduskunnan budjettivaltaa. Hän painottaa sitä, että valtiontalous ei kestä koronavelkaan verrattavaa pommia.
HX-hankinta tarkoittaa Hornet-hävittäjät korvaavaa hankintaa.
Eduskunta hyväksyy vuoden 2021 valtion talousarviolla uusien monitoimihävittäjien HX-hankinnan rahoituksen ja itse hankinnan. Toimivalta hankintapäätöksen tekemisestä jää valtioneuvostolle, jonka on tarkoitus tehdä hankintapäätös vuoden 2021 lopulla.
Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on kritisoinut läpinäkyvyyden puutetta.
Enimmäishinta nyt 10 miljardia
Hallitus päätti lokakuussa hävittäjähankinnan enimmäishinnaksi kaikkiaan 10 miljardia euroa.
– Vuoden 2021 valtion talousarvioesityksen ja siinä esitetyn tilausvaltuuden perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että valtioneuvoston asettama enimmäishinta tullaan ylittämään, Yrttiaho sanoo.
– Hankinnan lopulliset kustannukset eivät näy talousarvioehdotuksesta.
Hän jätti perjantaina hävittäjähankinnan kokonaiskustannuksia ja eduskunnan budjettivallan toteutumista koskevan kirjallisen kysymyksen puolustusministeri Antti Kaikkoselle (kesk.).
Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Yrttiahon lisäksi vasemmistoliiton kansanedustajat Markus Mustajärvi, Veronika Honkasalo, Matti Semi, Jari Myllykoski, Paavo Arhinmäki, Katja Hänninen, Juho Kautto, Mai Kivelä, Anna Kontula ja Merja Kyllönen.
Summa voidaan ylittää
HX-hankinta ehdotetaan budjetoitavaksi kokonaisuutena vuodelle 2021, vaikka kokonaisrahoitus eli 9,979 miljardia euroa jakaantuu vuosille 2021 – 2031. Puolustusmenot nousevat ensi vuonna kaikkiaan 1,7 miljardia euroa eli 54 prosenttia. Loppusumma on 4,9 miljardiin euroa.
– Hävittäjien tilausvaltuuteen kirjattu enimmäissumma voidaan ylittää ”kustannustasomuutoksilla”, joihin sisältyvät muun muassa ”indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet” ja ” ase- ja varaosahankinnat”, Yrttiaho huomauttaa.
Hän kysyy puolustusministeriltä, kuinka suuria korotukset voivat olla ja mitä hankinnan osa-alueita tilausvaltuuteen sisältyy.
– Hankinnan kustannuksiin tulisi lisäksi laskea kaluston 2060-luvulle saakka suunnitellusta käytöstä ja päivityksistä johtuvat elinkaarikustannukset, jotka arvioidaan yleisesti vähintään kaksin-kolminkertaisiksi suhteessa hankintahintaan, Yrttiaho sanoo.
Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on kritisoinut HX-hankkeen hankinta- ja elinkaarikustannusten läpinäkyvyyden puutetta ja epävarmuutta.
Eduskunnan budjettivaltaa loukataan
Eduskunta päättää valtiontaloudesta. Tilausvaltuudet tulee perustuslain mukaan kirjata talousarvioon siten, että ne ovat määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajoitettuja.
– Monitoimihävittäjien tilausvaltuuden osalta näin ei ole, vaan valtuus voidaan ylittää perusteilla, jotka jäävät epäselviksi, Yrttiaho korostaa.
– Hankinnan kokonaiskustannukset jäävät piiloon. Eduskunta ei tiedä, mistä se päättää ja mihin se käytännössä sitoutuisi. Hankinnan osalta piikki uhkaa jäädä auki. Näin loukataan eduskunnan budjettivaltaa.
Pois sosiaaliturvasta
Yrttiaho esittää, että HX-hanke poistetaan valtion ensi vuoden talousarviosta ja arvioidaan perusteellisesti uudelleen.
– HX-hankinta tarkoittaa, että käytössä on seuraavan kymmenen vuoden ajan vähintään miljardi euroa vuodessa vähemmän sosiaaliturvaan, hyvinvointipalveluihin, koulutukseen, tutkimukseen ja ilmastotyöhön. Elinkaaren aikana vaikutus on samaa luokkaa, hän sanoo.
– Yhdessä koronatoimien vuoksi kertyvän 30 miljardin euron velan kanssa 30-40 miljardin hävittäjämeno kasvattaa paineen valtiontaloutta ja hyvinvointivaltion rakenteita kohtaan kestämättömän suureksi.
Vasemmistoliiton puoluehallitus on vaatinut hankinnan uudelleenharkintaa. Yrttiaho muistuttaa, että 76 prosenttia suomalaisista hyväksyy hävittäjähankinnan lykkäämisen osana valtiontalouden tasapainottamista. Kuluneella viikolla yli 200 tunnettua tutkijaa, taiteilijaa ja kansalaistoimijaa vetosi valtioneuvostoon ja eduskuntaan HX-hankkeen uudelleenarvioimiseksi.
lehti 