Hallitus kertoi torstai-iltana toimista, joilla yli 55-vuotiaiden työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa parannetaan. Odotetusti työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu eläkeputki poistuu. Muutos tulee voimaan asteittain vuodesta 2023 alkaen, jolloin lisäpäivien alaikäraja alkaa nousta asteittain vuodella per ikäluokka. Ikäraja alkaa nousta vuonna 1963 syntyneistä ja lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä.
Valtiovarainministeriö on arvioinut toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden kasvavan noin 10 300 henkilöllä. Ehdotusten yhteisvaikutus vahvistaa julkista taloutta noin 165 miljoonalla eurolla.
Vastapainoksi päätökseen sisältyy laaja muutosturvapaketti, joka vastaa vasemmistoliiton aiemmin esittämiä tavoitteita. Nykyisen muutosturvan lisäksi luodaan uusi muutosturvapaketti kaikille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet yli viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa, kuten vasemmistoliitto esitti aiemmin syksyllä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesikin hallituksen tiedotustilaisuudessa, että ilman puolueen panosta paketti ei sisältäisi niitä parannuksia muutosturvaan, jotka siinä nyt ovat. Hänen mielestään paketti on vasemmistoliitolle siedettävä, mutta ei mieluisa.
Tämä tarkoittaa, että päätös ei vaikuta Kaipolan tehtaalta, Naantalin jalostamolta tai koronakriisin jälkimainingeissa irtisanottavien ihmisten elämään. Tänään ja lähivuosina työnsä menettävä ihminen voi hyödyntää työttömyysturvan lisäpäiviä. 4/
— Li Andersson (@liandersson) December 17, 2020
Siirtymäajan takia päätös ei vaikuta Kaipolan tehtaalta, Naantalin jalostamolta tai koronakriisin jälkimainingeissa irtisanottavien ihmisten elämään, Andersson sanoi.
– Tänään ja lähivuosina työnsä menettävä ihminen voi hyödyntää työttömyysturvan lisäpäiviä.
Palkkatuki paranee
Toinen tärkeä kokonaisuus on Anderssonin mukaan se, että palkkatukikäytännöt paranevat. Jatkossa oikeus palkkatukeen kuuluu kaikille yli 55-vuotiaille ja sen taso nostetaan 70 prosenttiin.
– Tämä turvaa heidän mahdollisuutensa kerryttää työssäoloehto täyteen, vaikka he eivät työllistyisi avoimille työmarkkinoille.
– Myös kaikki työttömyysturvan suojasäädökset säilytetään. Tämä oli vasemmistoliitolle kynnyskysymys ihmisten toimeentulon turvaamiseksi, Andersson sanoi.
Muutosturvassa painottuu koulutus. Työllisyysrahaston kautta rahoitetaan työntekijän palkkaa vastaavasti kaksi kuukautta koulutusta ja yksi kuukausi irtisanomiskorvausta, joka ei siirrä työttömyyspäivärahan alkamisajankohtaa.
Lisäksi palkkatukea parannetaan ja työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan yli 60-vuotiaille työllisyyden edistämiseksi.
55-vuotta täyttäneiden ja saman työnantajan palveluksessa kolme vuotta olleiden mahdollisuutta siirtyä halutessaan osa-aikatyöhön vahvistetaan, kuten palkansaajajärjestöt marraskuussa esittivät. Tässä otetaan huomioon työnantajan erityiset tarpeet, joten osa-aikatyöstä ei tule subjektiivista oikeutta.
Työmarkkinajärjestöt tyytyväisiä
Hallituksen ratkaisu sai kiitosta sekä palkansaajajärjestöiltä että Elinkeinoelämän keskusliitolta.
– Tämä on parannus nykyiseen tilanteeseen. Muutosturva ottaa jatkossa huomioon paremmin pitkän työuran tehneiden koulutustarpeet. Osaamisen kehittäminen ja taitojen päivittäminen ovat tehokaita keinoja, joilla ihmiset pääsevät jatkamaan työelämässä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi.
– Sen sijaan työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tuen osalta hallituksen esitys jäi niukaksi.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää hallituksen esityksiä kohtuullisen tasapainoisina palkansaajien turvan kannalta.
– STTK ei hyväksy työttömien lisäpäivien poistamista eli niin sanotun eläkeputken tukkimista kokonaan. Kuitenkin päätös lopettaa se asteittain on oikea linjaus keskellä koronakriisiä, joka on heikentänyt Suomen talouden ja työllisyyden näkymiä.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies piti hyvänä, että hallitus teki sille kuuluvan ratkaisun eläkeputken lopettamisesta ja näin edesauttaa varttuneiden työllistymistä.
– Erityisen huolestuttavaa esityksessä on kuitenkin se, että yrityksille tulee uusi maksu, jossa jo valmiiksi vaikeuksissa oleva yritys joutuu maksamaan irtisanomisesta uuden irtisanomissakon, Häkämies valitti.
Hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä.
lehti 