Elettiin vuotta 1995, kun hankasalmelainen pariskunta James Callaway ja Anita Hemmilä aloittivat menestystarinaksi nousseen hyötyhamppukokeilunsa. Kotipihasta käyntiin lähteneessä projektissa jalostettiin Pietarista saatuja siemeniä. Lajikkeesta haluttiin kehittää Suomen ilmastoon sopeutuva, mutta tuottoisa öljyhamppulajike.
Päihdyttävää vaikutusta kasvissa ei ole. Finola-lajiketta on viljelty jo pari vuosikymmentä, ja se on levinnyt ympäri Eurooppaa, Kanadaa, Uutta-Seelantia ja Australiaa.
– Alkuaikoina oli paljon vastustusta viranomaisten taholta. Se ilmeni siten, että mitä korkeammalle johtoportaissa mentiin, niin kielteinen suhtautuminen kasvoi. Siihen asti meni yleensä hyvin, kun saimme maistattaa tuotteita, ja keskustella viranomaisten kanssa kasvotusten.
Olemme myyneet Finola-kylvösiementä jopa Uruguayhin. Eikös tämä ole aika merkittävää suomalaista hyötyhampun jalostusta?
Finola on EU-tukikelpoinen maatalouskasvi, mutta siitä huolimatta se on kohdannut matkansa varrella useita epäilyksiä viranomaisten puolelta. Kasvin päihdyttävä aines (THC) on jalostuksen avuin painettu niin alas kuin mahdollista. EU-tukikelpoisuuden edellytys on alle 0.2 prosentin THC-arvo.
Hemmilä kokee, että hyötyhampulla on stigma kannabiksen kieltolain vuoksi.
– Selkeästi kasvilla on stigma, jonka takia olemme joutuneet usein perustelemaan toimintaamme. Aina ei poliisi esimerkiksi tiedä, että saako näitä kasveja kasvattaa vai ei. Tiedän, että yhdeltä tutultamme on kaadettu sato ilman riittäviä perusteita.
Sosiaali- ja terveysministeriö on ajamassa lakiesitystä, jolla halutaan heidän näkemyksensä mukaan selkiyttää hyötyhampun asemaa. Esityksen mukaan hampunviljelijän tulisi saada kasvatukseen maataloustukea tai täyttyy nämä tuen ehdot. Hemmilä suhtautuu tähän kriittisesti.
– En ehtinyt jättämään lausuntoa asiasta, mutta aion sen viikonloppuna tehdä sähköpostitse. En pysty ymmärtämään, mikä on esityksen tarkoitusperä, eikä perusteluissa tunnu olevan tieteen tai järjen kanssa mitään tekemistä. Se yrittää kuroa umpeen jotain aukkoa, mutta samalla tulee sulkeneeksi monia mahdollisuuksia. Mielenkiintoista tässä on se, että aloitteessa ei tehdä eroa öljy-, kuitu- ja niin kutsutun huumehampun, eli kannabiksen välille. Nyt erottavana tekijänä on se, kuka saa luvan kasvattaa ja kuka ei. Tämä on isku kasvin kehitykselle, monimuotoisuudelle ja markkinamahdollisuuksille.
Puutarhaviljely koetaan tärkeäksi hyötyhampun kehityksen ja kulttuurisen aseman vuoksi
Vaatimukset hyötyhampun kasvattamiselle esityksessä ovat ankarat. Siinä vaaditaan esimerkiksi tietyn suuruisia peltokokoja.
Esityksessä kerrotaan, että vaadittavaa pinta-alaa tulisi olla lähtökohtaisesti käytössä viisi hehtaaria, jotta siihen voitaisiin hakea maataloustukea. Pienimuotoista viljelyä omaan tarpeeseen ei esityksessä nosteta esiin.
Huumausaineiden yleissopimuksen mukaan hyötyhampun puutarhaviljely, ja hampun teollinen käyttö tulisi erottaa huumausainekysymyksestä. Hemmilän näkemyksen mukaan Finolaa ei olisi, jos puutarhakulttuuri olisi aikoinaan estetty.
– Suoraan sanottuna meillä ei olisi maailmalle levinnyttä Finolaa, jos tällainen laki olisi ollut voimassa. Kasvatimme alunperin lajiketta pienessä mittakaavassa, puutarhassa.
Hemmilä kertoo syövänsä kukinnon latvoja. Finolasta on myös mahdollista valmistaa tofua.
– Hyötyhamppua voi käyttää monin eri tavoin, aivan kuten muitakin puutarhakasveja. Me esimerkiksi laitamme nuoren hampun latvoja wokkiin, ja muiden kasvisten sekaan. Ne ovat hyvän makuisia ja terveellisiä.
Mikäli puutarhaviljely tultaisiin estämään, olisi se isku hyötyhamppukulttuurin jatkumiselle. Hemmilä näkee, että puutarhakasvatuksella on moniulotteinen vaikutus.
– Jokaisen tulisi saada kasvattaa omaa ravintoa ja hyödykkeitä, jos siihen on mahdollisuus. Esitys vaikuttaa monimuotoisuuteen ja puutarhakulttuuriin. On tärkeää muistaa, että tämä ei ole ainoastaan hyvä asia ihmiselle, vaan myös muulle luonnolle. Kukinnot houkuttelevat runsaasti mehiläisiä, mutta myös lintuja, jotka syövät siemeniä.
Hyötyhampun tiedetään sitovan suuressa määrin hiiltä ja parantavan maaperää. Sitä käytetään myös esimerkiksi perunapellolla vuoroviljelykasvina.
Kasvitutkija ihmettelee jalostuskieltoa
CBD toimii hampussa yhtenä tärkeänä ainesosana, ja se myös vähentää THC:n aiheuttamaa päihtymystilaa. Tämä tarkoittaa sitä, että päihtymistä ei voi tapahtua, jos CBD:n osuus kasvissa on enemmän kuin THC:n. CBD:n vaikutusta kutsutaan antipsykoottiseksi, ja sillä on myös todistettuja terveyshyötyjä.
CBD-tuotteita voi tällä hetkellä ostaa, mutta uuselintarvikkeena. Sen myymiseen tarvittaisiin oma lupa. Esityksessä ei puhuttu CBD:stä, vaikka se on kasvava ala maailmalla.
Fimea kertoo sivuillaan, että CBD-tuotteiden tilaaminen ulkomailta on mahdollisesti laitonta.
Hemmilä ihmettelee, miten näin oleellinen osa kasvin ominaisuuksista voidaan jättää esityksen ulkopuolelle.
– Monet kasvattavat kasvia CBD:n takia, ja tämän esityksen myötä ei olisi enää sallittua tehdä esimerkiksi itselleen CBD-teetä omista kasveista. Tuntuu, että esitys ohittaa kaikki maailmalla vallitsevat hamppuvirtaukset, ja menee täysin vastakkaiseen kehityssuuntaan. CBD:n suosio maailmalla perustuu sen tulehduksia estävään ominaisuuteen.
Esityksessä laittomaksi tulisi myös kasvinjalostustoiminta, mutta esityksessä on maininta, että kasvinjalostusasiaan tultaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti palaamaan. Siinä todetaan, että Suomessa ei kasvinjalostustoimintaa juuri ole ollut. Hemmilä vastaa väitteeseen painavasti.
– Varmasti esimerkiksi viljaan verrattaessa jalostusta on ollut vähän. Finola oli kuitenkin ensimmäinen öljyhamppu koko EU:ssa, ja Suomen ensimmäinen EU:n tukikasvien listalle virallisesti hyväksytty lajike. Lisäksi sitä viljellään nykyisin laajasti länsimaissa. Olemme myyneet Finola-kylvösiementä jopa Uruguayhin. Eikös tämä ole aika merkittävää suomalaista hyötyhampun jalostusta? Esityksessä nämä saavutukset tehdään täysin vähäpätöisiksi.
Lakiesitys hämmästyttää Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijaa Marjo Keskitaloa. Hän kuuli STM:n esityksestä ensimmäistä kertaa haastattelussa.
– On totta, että yleisesti ottaen jalostustoiminta on ollut pientä Suomessa. Mielestäni kasvien jalostaminen on äärimmäisen tärkeää, koska vain siten tuotantokasvien viljelymahdollisuudet paranevat, ja kasvillisuus kehittyy. Kannatan kasvinjalostusta yli lajirajojen.
Tulkitseeko STM leväperäisesti huumausaineyleissopimusta?
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva viranhaltija, ja esitystä laatinut Elina Kotovirta huomauttaa, että lakiesitys on vasta luonnosvaiheessa. Se tulee täydentymään Maa- ja metsätalousministeriön lausunnolla.
Hän toteaa heti haastattelun alkuun, että ei ole maataloustieteilijä.
Kotovirran mielestä lakiesitys selkiyttää sertifioidun hyötyhampun asemaa. Laki on hänen sanojensa mukaan tehty ensisijaisesti teollista hampun kasvattamista ajatellen. Nyt se on ollut hänen mukaansa harmaalla alueella, koska hampun kasvatuksessa syntyy aina THC:ta, vaikka se ei päihtymiseen riittäisikään.
– Tässä on haluttu noudattaa huumausaineyleissopimuksia ja Euroopan unionin lainsäädäntöä. Huumausainelaki ei tällä hetkellä tunne EU-tukea saavan hampun kasvattamista. Sitä emme toki saisi edes kieltää. Luonnoksen mukaan EU-tukea saavan hampun viljely pysyisi sellaisena kuin se nyt on. Jos haluaa viljellä hamppua, mutta ei hae tukea, niin tähän olisi ilmoitusmenettely. Jatkamme valmistelua maa- ja metsätalousministeriön kanssa heidän korjausehdotustensa, ja muiden lausuntojen pohjalta.
Kotovirran näkemyksen mukaan Suomessa ei ole kasvinjalostusta. Se tulisi myöhemmin vaatimaan lupamenettelyä Maa- ja metsätalousministeriön kanssa, mutta esityksen mukaan se tultaisiin ainakin aluksi kieltämään.
Hän myös omatoimisesti mainitsee kasvinjalostaja Hannu Hyvösen. Hyvönen vapautettiin syksyllä 2020 huumausainesyytteistä, koska hänen nähtiin toimineen kasvinjalostajana. Hyvönen etsii parhaillaan uusia toimitiloja Virosta, koska ei omien sanojensa mukaan pysty harjoittamaan elinkeinoansa Suomessa.
– Voidaan nähdä, että meillä ei ole ollut kasvinjalostusta. Lukuunottamatta tätä Hannu Hyvöstä. Hän tosin vapautettiin syytteistä. Kasvinjalostuksesta tullaan keskustelemaan myöhemmin Maa- ja metsätalousministeriön kesken.
Voiko tulevaisuudessa syyllistyä rikokseen, vaikka kasvattaisi pelkkää hyötyhamppua?
Hyötyhampun kasvattaminen ilman ilmoitusta voi olla tulevaisuudessa rikos, jos laki menee sellaisenaan läpi. Esityksessä ehdotetaan, että ilmoitus tehtäisiin Fimealle.
– Esityksessä ei ole tällä hetkellä huomioitu kotitarvekasvatusta, ja se selviää jatkokeskusteluissa, pitäisikö asia muuttaa. Ilmoittamattoman hyötyhampun kasvattaminen riippuu siitä, että meneekö tämä aloite tässä muodossa läpi. THC on kuitenkin Suomessa kielletty aine. Lopullinen päätös toiminnan laillisuudesta jää viranomaiselle, jos ilmoitusta kasvattamisesta ei ole tehty.
Kotovirta nostaa useaan otteeseen esiin YK:n huumausaineiden yleissopimuksen, joka Suomea ja esitystä velvoittaa. Haastattelun loppupuolella hän vetoaa tarkkarajaisesti yleissopimuksen kohtaan, johon on kirjattu teollisen hampun käytöstä. Kyseinen sopimus on vuodelta 1961. Suomi hyväksyi sopimuksen vuonna 1965.
Kotovirta ei puhelun aikana huomioi omatoimisesti, että hänen julistamassaan yleissopimuksen kohdassa on maininta teollisen käytön lisäksi myös puutarhaviljelystä.
YK:n yleissopimuksessa (1961) lukee hyötyhampun teollisen käytön vieressä myös puutarhaviljely. Nämä esiintyvät samassa lauseessa, artiklassa (§28). Yleissopimuksen mukaan teollinen- ja puutarhaviljely tulisi jättää ulos yleissopimusta koskevasta sisällöstä. Puutarhaviljelystä ei ole mainintaa STM:n esityksessä, mutta sen sijaan, se on rakennettu lähes kokonaan teollisen hampuntuotannon päälle.
Kotovirta: – Yleissopimuksessa mainitaan hamppu, ja sen teollinen käyttö. Se mainitaan siellä sillä tavalla. Yleissopimus tuntee kasvin, ja vain sen teollisen käytön.
Toimittaja: – Täällä samassa kohdassa lukee myös horticultural purposes (puutarhaviljely)?
Kotovirta: – Mutta se on sitte taas tota.. Joo näin. No joo. Nyt alkaa mennä sanat sekaisin. Pitkä päivä takana.
Toimittaja: – Niin, että kyllähän siellä lukee myös tästä puutarhaviljelystä samassa kohdassa?
Kotovirta: – Hmm..
Puhelinhaastattelun aikana esitetyistä toistuvista kysymyksistä huolimatta, Kotovirta ei yksiselitteisesti vastaa, pitäisikö puutarhaviljelykulttuurin säilyminen ottaa huomioon esityksessä. Samoin kuin teollinen hyötyhamppu.
Myöhemmin Kotovirta ilmoitti sähköpostilla, lainaustensa tarkastuksen yhteydessä, että luuli toimittajan tarkoittaneen ”horticultural purposes” -ilmaisulla yksittäistä lajiketta. Tämän nimistä hamppulajiketta ei ole olemassa. Omien sanojensa mukaan hän ei osannut haastatteluhetkellä kertoa, että ”horticultural purposes” tarkoittaa kasvin käyttötarkoitusta.
uutiskirje 