Budjettipäätösten on autettava vaalimaan luonnon monimuotoisuutta niin Suomessa kuin globaalisti, vaatii WWF tiedotteessaan. Suojelun rahoitusta on sen mukaan lisättävä merkittävästi esimerkiksi vähentämällä ympäristölle haitallisia tukia.
Maailman valtiot neuvottelevat tällä hetkellä YK:n alaisesta luonnon monimuotoisuussopimuksesta, jonka tavoitteena on määritellä luontokadon pysäyttämiseen tarvittavat toimet. Suomi on edelläkävijöiden joukossa luomassa uutta kansainvälistä kehystä luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle ja osoittanut vahvaa sitoutumista esimerkiksi Leaders Pledge for Nature -vetoomuksella. Kyseessä on 88 eri maan johtajien allekirjoittama vetoomus luonnon monimuotoisuuden puolesta.
– On hienoa, että Suomi näyttää esimerkkiä maailman johtajille Leader’s Pledge for Nature -vetoomuksella, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.
Suojelun piiriin pitää alle kymmenessä vuodessa saattaa useita satojatuhansia hehtaareja luonnonarvoiltaan rikasta metsämaata.
Suojelua ja luonnon ennallistamista lisättävät olennaisesti
Hän jatkaa, että todellinen sitoutuminen ja edelläkävijyys kansainvälisiin tavoitteisiin osoitetaan budjettipäätöksillä.
WWF uskoo, että kehyksen avulla voidaan siirtyä luontokadosta luonnon vahvistumiseen lisäämällä olennaisesti suojelua ja luonnon ennallistamista. Onnistuminen edellyttää Suomen kaltaisten rikkaiden maiden tukea kehittyvien maiden luonnon monimuotoisuuden suojeluun sekä kokonaisten yhteiskuntien osallistumista toimeenpanoon. Järjestö muistuttaa, että tämän toimeen lasketaan mukaan myös yksityis- ja finanssisektori.
– Vastajulkistettu IPCC:n raportti osoitti jälleen kerran, että ilmasto- ja luontotoimilla on kiire.
Uusien suojelualueiden hankintaa 100 miljoonaa euroa
Ministereille osoittamassa kirjeessään WWF vaatii, että vuoden 2022 budjetissa on osoitettava Suomessa uusien suojelualueiden hankintaan 100 miljoonaa euroa. EU:n biodiversiteettistrategian mukaan tiukasti suojeltua metsämaata pitää olla 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
WWF toteaa, että nykyisillä budjettipanostuksilla tavoitteeseen on mahdotonta päästä.
– Esimerkiksi METSO-ohjelmassa suojeluhehtaarin keskimääräinen hinta on noin 6 400 euroa, joten budjettiin tarvitaan ehdottomasti lisäpanostusta uusien METSO-ohjelmalla korvattavien alueiden suojeluun, WWF toteaa.
– Etelä-Suomen metsistä on suojeltuna vain noin 3 prosenttia. Suojelun piiriin pitää alle kymmenessä vuodessa saattaa useita satojatuhansia hehtaareja luonnonarvoiltaan rikasta metsämaata, jotta kansainväliset tavoitteet saavutettaisiin. Ensimmäisten joukossa on suojeltava valtion mailla olevat viimeiset luonnonmetsät” kertoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.
Kehistysyhteistyörahoitus luonnon monimuotoisuuden suojeluun
Kehityspoliittisessa päätöksenteossa Suomi on sitoutunut systemaattisesti nostamaan kehitysyhteistyön rahoitusta 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä rahoitus on alle 0,5 prosenttia. Rahoitusta on WWF:n mukaan nimenomaisesti kohdennettava myös luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämiseen kehittyvissä maissa.
Luonnon elinvoimaistumiseen tarvittava rahoitus pitää järjestön mukaan kattaa esimerkiksi vähentämällä ympäristölle haitallisia tukia.
– Hallituksen on siirryttävä luontopositiivisuuden aikaan ja nostettava luonto selkeäksi prioriteetiksi. Pysäytämme luonnon köyhtymisen lisäämällä ja tehostamalla suojelua, hillitsemällä ilmastonmuutosta, vähentämällä merkittävästi luonnonvarojen kulutusta ja kantamalla globaalin vastuumme, Rohweder toteaa.
lehti 