Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteesta.
Aloitteen takana olevat ympäristöjärjestöt iloitsevat valiokunnan linjauksista.
– Mietinnössä hyvää on valtion metsien tuottotavoitteiden ja tuloutusvaatimusten kohtuullistaminen, koska se mahdollistaa parempien vaihtoehtojen valinnan. Se antaa myös Metsähallitukselle lisää pelivaraa luonnolle parempiin ratkaisuihin. Olisimme kuitenkin toivoneet, että jatkuvalle kasvatukselle olisi asetettu selkeä prosentuaalinen tavoite valtion metsissä, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Olisimme kuitenkin toivoneet, että jatkuvalle kasvatukselle olisi asetettu selkeä prosentuaalinen tavoite valtion metsissä.
Kansalaisaloite on johtamassa selkeisiin toimeksiantoihin, joille myös määrättiin tekijä ja aikataulu. Valiokunnan mietinnössä otettiin kantaa valtion metsien käytön monipuolistamisen puolesta.
Avohakkuille on vaihtoehtoja
Avohakkuisiin perustuvalle metsätaloudelle on olemassa vaihtoehtoja. Jatkuvapeitteinen kasvatus on usein taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuut, ja lisäksi se aiheuttaa vähemmän haittaa monimuotoisuudelle, ilmastolle, vesistöille ja virkistyskäytölle. Tätä tukee Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus.
– Metsien lajikadon jatkuminen ja monien tavallistenkin metsälajien uhanalaistuminen kertovat, että nykyinen avohakkuuvaltainen metsätalous ei ole Suomessa kestävää. Kestävyyden määrittelyssä on katsottava kokonaisuutta: puuntuotannon ohella vaikutukset niin luonnon monimuotoisuuteen, vesistöjen tilaan kuin ilmastoonkin on huomioitava nykyistä paremmin, sanoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.
Metsätalouden rooli yhteisissä metsissä mietittävä uudestaan
Myös kansainvälisesti tulee nyt painetta muuttaa pääasiallinen metsienkäsittelytapa avohakkuista kestävämpään suuntaan. Erityisesti EU:n biodiversiteetti- ja metsästrategioissa käsitellään avohakkuiden tulevaisuutta.
– Jos Suomi haluaa pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen, sen on otettava kantaa avohakkuisiin. Nuoret sukupolvet eivät kyseenalaista pelkästään avohakkuita, vaan koko metsätalouden roolin meidän yhteisissä metsissämme, huomauttaa Reija Mikkola Luonto-Liiton metsäryhmästä.
Seuraavaksi mietintö menee eduskunnan suureen saliin.
Vuonna 2018 julkaistun Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 60 000 suomalaista. Aloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, joka muuttaisi metsähakkuut valtion metsissä jatkuvan kasvatuksen hakkuiksi tietyin poikkeusmahdollisuuksin. Aloitteen voi lukea täältä. Kansalaisaloitteessa ovat mukana Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace Suomi, Birdlife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö.
lehti 