Suomalaisten käsitys Venäjästä on muuttunut 2000-luvun mittaan aiempaa kielteisemmäksi, kerrotaan EVAn tänään julkaisemassa kyselyssä . Vastaajista 34 prosenttia oli sitä mieltä, että suomalaisilla ei ole mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti, vaikka Venäjällä on omat ongelmansa. 45 prosenttia on asiasta toista mieltä.
Käänne asenteissa tapahtui noin kymmenen vuotta sitten. Vielä vuonna 2012 lähes kaksi kolmesta (63 %) suhtautui Venäjään suopeasti, mutta sittemmin myönteinen suhtautuminen Venäjää kohtaan on pudonnut noin 30 prosenttiyksikköä. Kielteinen suhtautuminen Venäjään on sitä suurempaa, mitä nuorempi vastaaja on. Selvästi Venäjä-myönteisin ikäluokka ovat yli 65-vuotiaat.
Käänne tapahtui samaan aikaan, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin aloitti kolmannen presidenttikautensa vuonna 2012 ja Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014.
Vakiintuneista puolueista Venäjä-myönteisimpiä ovat perussuomalaisten kannattajat. Heistä 48 prosentin mielestä ei ole mitään syytä suhtautua Venäjään kielteisesti. Vasemmistoliiton kannattajista tätä mieltä oli vain 22 prosenttia vastaajista. Päinvastaista mieltä oli 58 prosenttia kyselyyn osuneista puolueen kannattajista.
Suurin käänne on tapahtunut juuri vasemmistoliiton piirissä. Vielä vuonna 2004 liki kolme neljäsosaa vasemmistoliittoa äänestäneistä suhtautui Venäjään myönteisesti. Vasemmistoliiton nykyisistä kannattajista ei vastaavaa yhteyttä Venäjään enää juuri löydy, EVAn analyysissä todetaan.
Vain vihreiden kannattajat ovat vielä Venäjä-kriittisempiä.
Lohduton kuva demokratiasta, sotilaallinen uhka
Suomalaisten aiempaa suurempaa Venäjä-kriittisyyttä selittää se, että he arvioivat Venäjän talouden ja demokratian tilan lohduttomaksi. Nyky-Venäjä nähdään yksinvaltaisesti johdettuna maana, jossa talous taantuu ja eriarvoisuus rehottaa. Vielä vuonna 2005 näkemyksissä oli optimismia, joka on nyt haihtunut.
Suomalaisten tulkinta venäläisen demokratian tilasta on synkistynyt rajusti. 85 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Venäjä on lähinnä keskusjohtoinen diktatuuri. Suomalaisten tulkinta Venäjän demokratian tilasta on synkistynyt liki kolmekymmentä prosenttiyksikköä kuudessatoista vuodessa.
Lisäksi naapurimaa koetaan nyt Suomessa selvästi aiempaa uhkaavampana. Yli kolme neljästä (77 %) pitää Venäjää epävakaana ja arvaamattomana, ja 59 prosentin mielestä Venäjä on myös merkittävä sotilaallinen uhka.
Muutos on jälleen merkittävä. Vuonna 2005 noin kaksi kolmesta piti kyllä Venäjää epävakaana ja arvaamattomana, mutta alle kolmasosa piti sitä sotilaallisena uhkana. Kasvua uhkakokemuksessa on lähes 30 prosenttiyksikköä.
Yksi ei ole muuttunut. Suomalaisten käsitys venäläisistä kanssaihmisinä on ennallaan. Joka toinen pitää venäläisiä miellyttävinä ihmisinä, ja eri mieltä on vain 15 prosenttia.
Venäjän voimakkaan kielteiseksi koettu kehitys ei suomalaisten mielestä selvästikään ole sen kansalaisten vika, sillä käsitykset venäläisistä eivät käytännössä ole muuttuneet vuodesta 2005, todetaan EVAn analyysissä.
uutiskirje 