Vasemmistoliiton ja kokoomuksen välillä kipinöi koko viikonlopun verotuksesta ja etenkin veronkevennysten vaikutuksista hyvinvointivaltiolle. Maksavatko ne itse itsensä dynaamisilla vaikutuksilla niin kuin oikeisto näkee vai eivät?
Keskustelu alkoi lauantaina vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin haastattelusta Helsingin Sanomissa .
– Oikeisto antaa ymmärtää, että veronkevennyksillä pystytään tuottamaan lisää tuloja valtiolle. Mutta ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että dynaamiset vaikutukset kuittaisivat tulojen menetykset. Tämä on klassista politiikan tekoa. Oikeistopuolueet antavat itsestään kuvan tiukkoina kirstunvartijoina, vaikka haluavat tehdä julkista taloutta heikentäviä päätöksiä, Andersson sanoi.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen vastasi myöhemmin samana päivänä, että hänen mielestään vasemmiston oma päinvastainen halu on talouskasvun este.
– Kansantalouden koko ja sen kasvu ratkaisevat minkälaiseen julkiseen sektoriin milläkin maalla on varaa. Vasemmisto ajattelee päinvastoin: ikään kuin julkinen valta olisi kasvun moottori. Suomen huippukorkea veroaste hidastaa kasvukykyämme ja heikentää ihmisten elintasoa. Olisi uhkarohkeaa nostaa sitä edelleen.
Valtosen tiedotteen otsikkona oli ”Vasemmistoliiton talouspolitiikka on uhka suomalaiselle hyvinvointivaltiolle”. Hänen mukaansa vasemmistoliitto ei kannata leikkauksia, eikä näe valtion velkaantumista välittömänä ongelmana. Valtonen itse pitää ”paisuvaa julkista sektoria ja velkamäärän kasvua merkittävänä ongelmana”.
Tätä kommentoi vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen Twitterissä kuviolla, jonka mukaan julkisyhteisöjen kokonaismenot ovat pitkään olleet pikemminkin laskussa.
Li Anderssonin haastattelusta alkoi keskustelu verotuksesta. Tähän Elina Valtonen (kok.) vastasi eilen HS:ssä. Jutussa joko Valtonen itse tai HS käytti termiä ”paisuva julkinen sektori”. Kuvassa julkisien menojen kehitys suhteessa BKT. Ei tuo näytä paisuvan. #vasemmisto #talous pic.twitter.com/Htl8oPg1vX
— Mikko Koikkalainen (@M_Koikkalainen) October 31, 2021
Valtosen mukaan verotuksen keventäminen on kokoomukselle itseisarvoinen tavoite. Ihmisille kuuluu oikeus päättää lähtökohtaisesti itse omista rahoistaan.
Verot huipussa vai ei?
Kokoomuksen ja vasemmistoliiton välillä kiisteltiin myös siitä, onko Suomen veroaste Euroopan huippua vai ei. Valtonen vertasi Saksan olevan hyvinvointivaltio siinä kuin Suomikin ja sen talous on ylijäämäinen, vaikka veroaste on ”jopa kolme prosenttiyksikköä pienempi”.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mukaan oikea ero on 0,7 prosenttia. Hänen lähteensä ovat Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreimmat luvut.
Ero Saksaan 0,7 ei 3. Lännessä erottuu matalammalla tasolla ES ja PT 37,5 ja bkt:n osalta vertailukelvoton IE 20,8. Idästä löytyvät matalimmat BG 30,6, RO 27,2 sellaista järjestelmää tuskin kukaan haluaa?
Suomen kokonaisveroasteen ennakoidaan laskevan ainakin vuoteen 2023 asti.
— Jussi Saramo (@jussisaramo) October 31, 2021
Suomen veroaste on Saramon mukaan laskemassa alimmilleen yli kymmeneen vuoteen ja julkisen sektorin koko on ainakin 200 000 työntekijää alempi kuin muissa pohjoismaissa.
— Jussi Saramo (@jussisaramo) October 31, 2021
Puolet ekonomisteista kiristäisi verotusta
Taloustieteilijöiden mielestä verotusta tulisi kiristää julkisen sektorin tasapainottamiseksi. Tätä mieltä oli huhtikuussa 51 prosenttia Ekonomistikoneen kysymykseen vastanneista.
25 prosenttia torjuisi veronkiristykset ja 23 prosenttia oli kannastaan epävarmoja tai vailla mielipidettä.
”Tutkimus ei viittaa siihen, että sitä pystyttäisiin tasapainottamaan verotusta keventämällä. Näin ollen verotuksen kiristäminen on varmaankin osa kokonaisuutta” vastasi esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajalta Essi Eerola.
VATTin tutkimusprofessori Tuomas Kosonen vastasi samassa kysymyksessä julkisen talouden olevan epätasapainossa ”pääasiassa siksi että tuloverotusta on alennettu pienissä erissä mutta pitkäkestoisesti lähtien 1990-luvulta”.
”Jos siis nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion puitteissa halutaan pitkällä aikavälillä julkinen talous tasapainoon, tarkoittaa se väistämättä verojen kiristämistä. Toinen vaihtoehto on tietysti purkaa hyvinvointivaltiota, eli heikentää sairaanhoitoa tai koulutusta ja muita palveluita mitä julkinen sektori nykyään tarjoaa.”
Maanantaina Helsingin Sanomissa kolme taloustieteilijää kommentoi Anderssonin ja Valtosen kiistaa asettuen enemmän Anderssonin näkemysten kannalle.
Veronalennusten taikaseinä
Sattumoisin samaa aihetta käsitteli myös vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspolitiikasta vastaava erityisavustaja, tohtori Lauri Holappa uusimmassa Kansan Uutisten kolumnissaan otsikolla Veronalennusten dynaaminen taikaseinä pitää muurata umpeen.
Holapan mukaan veronalennusten tehoa ja dynaamisia vaikutuksia selvitettiin edellisellä hallituskaudella valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa ilmestyneessä raportissa. Siinä VATTin erikoistutkijat arvioivat laajan kirjallisuuskatsauksen pohjalta tuloverotuksen vaikutuksia tehdyn työn määrään ja verotuloihin. Raportin ”keskeinen johtopäätös on, että veropoliittisin keinoin ei yleisesti voida merkittävällä tavalla vaikuttaa työntekoon liittyviin valintoihin”.
Tuloverotuksen maltillisesta kiristämisestä taas Juha Sipilän hallituksen aikaan tutkijat totesivat, että se lisää verotuloja eikä aiheuta merkittävää hyvinvointitappiota vähentämällä merkittävästi työn tarjontaa.
Kokoomus esittää heikoimmilta leikkaamista
Li Andersson sanoi HS:ssä, että kun hyvätuloisia halutaan kannustaa tekemään jotain, heille annetaan lisärahaa. Köyhiä taas kannustetaan viemällä heidän vähistä rahoistaan.
Anderssonin mukaan tämä johtuu siitä, että oikeistolaista talouspolitiikkaa tekevillä tahoilla on vaikutusvaltaisia kumppaneita, edunvalvontajärjestöt ja kauppakamarit tuovat niiden viestiä julkisuuteen.
– Työttömän, pienituloisen eläkeläisen tai pitkäaikaissairaan ihmisen ääni ei kuulu suomalaisessa yhtä hyvin kuin [Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan] Juho Romakkaniemen ääni.
Kokoomuksen taustavaikuttajiin kuuluva Romakkaniemi kommentoi haastattelusta henkivän ajatus, ”ikäänkuin jotkut haluaisivat tässä yhteiskunnassa tarkoituksellisesti kiusata toisia. Kaikki varmasti haluavat edistää koko yhteiskunnan ja kaikkien hyvinvointia. Tehty tilanneanalyysi ja tarjotut keinot ovat vain erilaisia”.
Haastattelusta henkii ajatus, ikäänkuin jotkut haluaisivat tässä yhteiskunnassa tarkoituksellisesti kiusata toisia.
Kaikki varmasti haluavat edistää koko yhteiskunnan ja kaikkien hyvinvointia.
Tehty tilanneanalyysi ja tarjotut keinot ovat vain erilaisia. https://t.co/knipAag5DF
— Juho Romakkaniemi (@Romakka) October 30, 2021
Romakkaniemen mukaan kukaan ei ehdota takuueläkkeestä tai perusturvasta eli heikoimmilta leikkaamista.
Andersson vastasi, että juuri sitä kokoomus ehdottaa vaihtoehtobudjetissaan.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan niin työttömien perusturvan kuin toimeentulotuen leikkaamista.
— Li Andersson (@liandersson) October 30, 2021
uutiskirje 