KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Teollisuusliiton Turja Lehtonen: 2 prosenttia ei ole katto eikä yleinen linja

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi neuvottelutuloksesta Twitter-tilillään 4.1. kello 20.28. Työnantajat hyväksyivät sen seuraavana päivänä ja Teollisuusliitto perjantaina 7. tammikuuta.

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi neuvottelutuloksesta Twitter-tilillään 4.1. kello 20.28. Työnantajat hyväksyivät sen seuraavana päivänä ja Teollisuusliitto perjantaina 7. tammikuuta. Kuva: Lehtikuva/

Työmarkkinoilla jokainen liitto ottaa nyt niin paljon kuin saa, sanoo päänavaajana usein toimineen Teollisuusliiton varapuheenjohtaja. Enää ei ole Suomen mallia, jossa vientialat määräävät palkankorotusten suuruuden.

Kai Hirvasnoro
14.1.2022 7.00

Vientialojen määrittelemää niin sanottua Suomen mallia ei synny työmarkkinapöydissä tällä kierroksella. Teollisuusliiton viime viikolla hyväksymä 2,0 prosentin palkankorotus Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa ei ole katto eikä yleinen linja, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Nyt jokainen liitto neuvottelee niin hyvän sopimuksen kuin itse pystyy. Pian edessä olevissa julkisen puolen neuvotteluissa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti maanantaina hakevansa tuntuvia palkankorotuksia kyttäämättä muiden alojen ratkaisuja.

Päänavaajana aiemmilla kierroksilla toimineella Teollisuusliitolla ei ole mitään huomauttamista, jos joku liitto sopii nyt sen saamia paremmat korotukset.

– Tällä kierroksella ei syntynyt Suomen mallia, eikä sellaista ole enää olemassa. Kukin ottaa mitä saa. Minä väitän, että Suomelle tämä ei ole hyväksi. Väitän, että Suomen malli olisi ollut parempi.

Suomen mallilla tarkoitettiin sopimuksia, jotka eivät mene yli vientialojen palkankorotuksista. Sitä yritettiin rakentaa vaihtelevalla menestyksellä tupo-kauden päättymisen jälkeen.

EK:n strategia ei toimi

Itseltään sopimustoiminnan kieltänyt Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) oli kuitenkin jälleen heti teknologiateollisuuden sopimuksen julkistamisen jälkeen tulkitsemassa johtajansa Ilkka Oksalan twiitissä kahta prosenttia yleiseksi linjaksi. Vajaata viikkoa aiemmin hän piti kattona yleisten toimihenkilöiden 1,8 prosentin ratkaisua.

”EK:lle minulla on selvä viesti: kun te lähditte pöydästä, te lähditte pöydästä.”

Turja Lehtosen mukaan EK haikailee aikaa, josta se on itse irtisanoutunut.

– He kaipailevat aikaa, jossa tehdään keskitetty ratkaisu hyvin tarkoilla raameilla, mutta he eivät ole missään tapauksessa osapuoli siinä.

– EK:lle minulla on selvä viesti: kun te lähditte pöydästä, te lähditte pöydästä. Jos te haluatte pöytään takaisin, kertokaa se avoimesti ja muuttakaa sääntöjänne. Se ei tule toimimaan, että he ovat kuin Ukko ylijumala, joka jakaa kaiken yläpuolelta ohjeita siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei.

Lehtosen mukaan EK on päättänyt sanoa ei kaikelle yhteistyölle. Järjestön uusi strategia ei toimi.

Historiallinen sopimus

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat saavuttivat neuvottelutuloksen yllättäen loppiaisen alla oltuaan valtakunnansovittelijan pakeilla vain kuutisen tuntia.

Teollisuusliiton hallitus hyväksyi sopimuksen viime perjantaina äänin 20–8. Ratkaisu korottaa palkkoja 2,0 prosenttia vuodelle 2022. Palkankorotuksissa yleiskorotusta on 1,5 prosenttia ja paikallisesti jaettavaa erää 0,5 prosenttia. Sopimus on voimassa 30.11.2023 asti. Ensi vuoden palkoista neuvotellaan syksyllä.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kutsui sopimusta historialliseksi muun muassa siksi, että duunareiden palkat nousevat enemmän kuin sopimuksen aiemmin tehneiden ylempien toimihenkilöiden, joiden palkkoja korotetaan 1,8 prosenttia.

Työnantajapiireissä 1,8 prosenttia mainostettiin yleisenä linjana, jonka yli muissa sopimuksissa ei mennä. Teollisuusliitto ilmoitti Bulevardilla, että näin ei ole – eikä ollut.

Lakkovaroitus tehosi

Turja Lehtonen kertoo, että kun neuvotteluita syksyllä aloiteltiin, työnantajien palkkatarjous oli alle yhden prosentin. Hän uskoo työnantajien olleen valmiita sopimukseen Teollisuusliiton lakkovaroituksen takia. Jos sopua ei olisi syntynyt, laaja lakko Teknologiateollisuudessa alkaisi perjantaina 14.1.

– Yrityksissä on vähintään kohtuullinen tilauskanta ja muutoinkin haastavat tilanteet muun muassa koronasta johtuen. Se ajoi siihen, että työnantaja ei halunnut ottaa lakkoa vastaan. Lakonuhka ja siinä välissä ollut ylityökielto vaikuttivat.

Lehtosen mukaan liitto olisi halunnut vielä paremman sopimuksen, mutta tällekin pitää antaa arvo.

– Annan arvoa myös sille, että tähän maahan syntyi teknologiateollisuuden yleissitova työehtosopimus, jota tulee noudattamaan 3 600–4 000 yritystä sen sijaan, että olisimme tehneet niihin jokaiseen yrityskohtaiset sopimukset ja taisteltu sopimus kerrallaan.

Lehtonen vertaa tilannetta mekaaniseen metsäteollisuuteen, jossa pitäisi tehdä 200 yrityskohtaista sopimusta ja niistä vain noin 40 on valmiita.

– Jokainen on nähnyt, mitä se on Keitele Groupin kanssa. Olemme joutuneet käyttämään siellä saartoja, päällä on työtaistelu-uhka ja niin edelleen, kun lähinnä Suomen Yrittäjien jäsenyritykset käyvät henkilökohtaista taistelua meitä kohtaan.

Yritykset halusivat sopia

Teknologiateollisuus ilmoitti strategianmuutoksestaan viime keväänä. Se lopetti sopimustoimintansa ja siirsi sen vasta kesällä käyntiin päässeelle uudelle yhdistykselle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Pitkään oli epäselvää, liittyykö uuteen yhdistykseen niin paljon yrityksiä, että sopimuksesta tulee yleissitova.

Nyt nähtiin, että liittyi. Turja Lehtoselle oli positiivinen yllätys, että yritykset valitsivat liittojen sopiman yleissitovan sopimisen tien.

– Suomalaiset yritykset luottavat vielä siihen, että tätä maata on helpompi viedä eteenpäin yleissitovilla työehtosopimuksilla.

– Erityisesti tämä osoitti, että yritykset haluavat keskittyä ydinbisnekseensä, tuotteensa kehittämiseen, tekemiseen ja myymiseen, eikä työehtojen rakentamiseen. Ja mitä pienempään yritykseen mennään, on selvää, ettei sillä ole osaamista eikä aikaa neuvotella työehtosopimuksesta.

Nyt yleissitova sopimus neuvoteltiin vanhaan tyyliin liittojen välillä. Silti paikallisesti on mahdollista sopia toisin lähes 70 asiasta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään