Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee potilasturvallisuuslakia, jolla hoitajalakon piirissä olevaa hoitohenkilöstöä voitaisiin määrätä välttämättömäksi katsottuun suojelutyöhön. Puhemies Matti Vanhanen on sanonut, että laki saataisiin eduskunnan läpi viikossa.
Lakihanke on vimmastuttanut lakossa olevat Tehyn ja SuPerin. Ne vaativat maanantaina työriidan sovittelun jatkamista tai muuten päätös lakon siirtämisestä kahdella viikolla oli niiden mielestä laiton.
Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan neuvottelukosketusta ei ole ollut viime tiistain jälkeen, jolloin kunta-alan ammattiliitot hylkäsivät valtakunnansovittelijan tekemän sopimusesityksen.
Työnantaja ei voi käyttää potilasturvalakia verukkeena sille, että aitoja neuvotteluja suojelutyöstä ei käytäisi.
– Valtakunnansovittelijalta ei ole tullut kutsua sovittelupöytään. Hiljaisuus Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n taholta vihloo korvia. Jos tilanne olisi niin vakava kuin työnantajat julkisuudessa viestivät, ja olisi tarve rajoittaa hoitajien perusoikeuksia potilasturvalailla, nyt on syytä alkaa neuvotella, hän toteaa.
Ammattiliitto muistuttavat jälkimmäisen lakon siirtopäätöksestä. Työriitalain mukaan lakon siirtämisen perusteena on riittävän lisäajan varmistaminen sovittelulle. Tehyn ja SuPerin ilmoittama toinen laajempi lakko, jonka piti alkaa 1.4. siirrettiin ministeriön päätöksellä kahdella viikolla. Valtakunnansovittelija ei kuitenkaan ole sovitellut Tehyn ja SuPerin lakkoa 29.3. jälkeen, eikä mitään muutakaan neuvottelujen jatkamiseen viittaavaa ole ilmennyt.
– Nyt vaikuttaa siltä, että jälkimmäistä lakkoa on siirretty ilman laissa edellytettyä perustetta. Hoitajien oikeusturvaa ja perustuslaillisia oikeuksia ollaan loukkaamassa usealla tavalla, mikä on oikeusvaltiossa käsittämätön tilanne, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Tehyn ja SuPerin lakko alkoi kuudessa sairaanhoitopiirissä 1.4.2022 ja se jatkuu kaksi viikkoa. 15.4. on alkamassa hoitajajärjestöjen toinen, laajempi lakko, jonka piirissä on noin 40 000 hoitajaa 13:ssa sairaanhoitopiirissä.
”Lakko-oikeus on perusoikeus”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti sunnuntaina, että terveydenhuollon julkisen sektorin työnantajilla on käytössään laaja paletti keinoja varmistaa työvoiman riittävyys hoitajien lakon aikana. Hänen mukaansa nyt on työnantajan vastuulla käyttää koko muuta keinovalikoimaa sen sijaan, että työntekijöiden perusoikeuksia rajoitettaisiin.
Andersson korosti, että potilasturvallisuus on taattava kaikissa tilanteissa. Hän patisti jatkamaan neuvotteluja suojelutyöstä, mikäli työvoiman riittävyydestä on epäselvyyttä.
– Lakko-oikeus on suomalaisen yhteiskunnan vahvasti suojaama perusoikeus. Vasemmistoliitto puolustaa työntekijöiden oikeutta työtaistelutoimiin. On turha edes keskustella lakko-oikeuden rajoittamisesta potilasturvalailla, mikäli työnantaja ei ole ottanut käyttöön kaikkia perusoikeuksia vähemmän loukkaavia keinoja henkilökunnan riittävyyden turvaamiseksi, Andersson sanoi.
Suojelutyön lisäksi työnantajan on mahdollista vahvistaa työvoiman riittävyyttä esimerkiksi määräämällä muuta terveydenhuollon virkakuntaa työhön, hyödyntämällä ostopalveluita sekä muita kuntia ja kuntayhtymiä, Andersson muistutti.
– Työnantaja ei voi käyttää potilasturvalakia verukkeena sille, että aitoja neuvotteluja suojelutyöstä ei käytäisi.
Andersson vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta ne löytäisivät yhteisen ja yksiselitteisen tilannekuvan suojelutyön tarpeesta lakon aikana.
– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että terveydenhuollon työnantajat välittävät hyvin erilaista tilannekuvaa henkilövajauksen määrästä, kuin mitä osastoilla käytännön työtä tekeviltä hoitajilta kuullaan. Potilasturvallisuus on kyettävä takaamaan kaikissa olosuhteissa ja siksi on hyvä muistaa, että Suomessa hoivatyötä tehdään valitettavasi hyvin usein vajaalla henkilöstöllä myös normaalioloissa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ilmaisi puolueen tuen julkisen sektorin palkkaohjelmalle perjantaina. Anderssonin mukaan tarve ohjelmalle on selvä.
– Suomessa on harvoja toimialoja, joiden lakko aiheuttaa vain muutamassa päivässä joidenkin mielestä tarpeen keskustella hätälainsäädännöstä. Useissa julkisen alan matalasti palkatuissa töissä tehdään yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta korvaamatonta työtä. Tästä työstä on saatava oikeudenmukainen korvaus.
STTK: Lakkoa ei saa vesittää lainsäädännöllä
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tuomitsee yritykset vesittää pikalainsäädännöllä laillisessa työtaistelussa olevien lakko-oikeutta.
– Työtaisteluoikeus on Suomessa vahvasti lailla suojeltu. Hoitoalan lakko on täysin laillinen, ja alan liitot ovat luvanneet tehdä vapaaehtoista suojelutyötä lakon aikana tavoitteenaan, että kenenkään henki ja terveys eivät vaarannu. Poliittisen päätöksentekijän ei pidä vesittää lakkoa lainsäädännöllä.
Koko kunta-alan neuvottelutilanne on pahasti tulehtunut. STTK:n puheenjohtajan mielestä hoitoalan lakko on osoitus siitä, että neuvottelut ovat epäonnistuneet.
– Työnantajapuolella ei ole suhtauduttu neuvotteluprosessiin ja tiedossa olleeseen työtaisteluun riittävällä vakavuudella. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT katkaisi neuvottelut.
Suojelutyövoiman määrästä ja laadusta on oltu valmiita neuvottelemaan paikallisesti sairaanhoitopiirien kanssa. Tästä huolimatta työnantajat eivät aloittaneet varautumista heti siinä vaiheessa, kun työtaisteluilmoitus jätettiin tai senkään jälkeen, kun lakon alkamista työ- ja elinkeinoministeriön toimesta siirrettiin kahdella viikolla.
lehti 