Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä tukee Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. Kivelä kertoi asiasta myöhään keskiviikkona Twitterissä.
– Minulta kysytään, että jos nyt pitäisikö painaa nappia Nato-jäsenyyden suhteen miten toimisin. Painaisin jaa. Olen ilmaissut myönteisen kantani jo monta viikkoa sitten puolueeni sisällä, mutta ajatellut, että on asiallista antaa aikaa eduskuntakäsittelylle, Kivelä kirjoittaa.
– En kuitenkaan usko, että mielipiteeni tästä enää muuttuu. Pidän kuitenkin tärkeänä, että asiaa voi kyllä vai ei -vastauksen lisäksi myös jatkossakin arvioida monelta kantilta.
”Nato-jäsenyyden suurin hyöty olisi sen ennaltaehkäisevä vaikutus ja annan sille paljon painoarvoa.”
Minulta kysytään, että jos nyt pitäisikö painaa nappia Nato-jäsenyyden suhteen miten toimisin.
Painaisin jaa.
Olen ilmaissut myönteisen kantani jo monta viikkoa sitten puolueeni sisällä, mutta ajatellut, että on asiallista antaa aikaa eduskuntakäsittelylle.
— Mai Kivelä (@MaiKivela) April 20, 2022
Aiemmin keskiviikkona Kivelä piti puheen eduskunnassa, kun kansanedustajat kävivät lähetekeskustelun hallituksen turvallisuusselonteosta.
Elämme nyt maailmassa, jossa naapurimme on häikäilemättömästi hyökännyt toisen naapurinsa kimppuun, kuuluivat Kivelän sanat eduskunnassa keskiviikkoiltana.
Kivelä painotti puheessaan Naton jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Sanatarkasti Kivelä sanoi eduskunnan puhujapöntöstä seuraavasti:
– Tällä hetkellä ajattelen, että Suomen Nato-jäsenyys olisi Suomen turvallisuuden kannalta monella tapaa perusteltu vaihtoehto. Nato-jäsenyyden suurin hyöty olisi sen ennaltaehkäisevä vaikutus ja annan sille paljon painoarvoa.
– Silti Nato-jäsenyys toisi mukanaan omat riskinsä, eikä se myöskään olisi taika-avain turvallisuuteen. Jatkossakin Suomen oma uskottava puolustus on kaikissa tilanteissa lähtökohtainen tapa pitää huolta Suomen turvallisuudesta.
Kivelä kertoi puheessaan tehneensä paljon vapaaehtoistyötä Venäjällä. Yhteistyötä hän sanoi tehneensä venäläisten ihmisoikeus- ja demokratia-aktivistien kanssa. Heitä on Kivelän mukaan pahoinpidelty, vangittu ja jopa tapettu. Vaikka Kivelällä ei ollut ruusuista kuvaa Venäjän suhteen, yllätti ja järkytti täysimittainen hyökkäys Ukrainaan myös hänet.
– Hyökännyt suvereeniin valtioon syyllistyen lukuisiin sotarikoksiin ja mahdollisesti jopa kansanmurhaan. Suursota on romuttanut luottamuksen Venäjään ja muuttanut Euroopan turvallisuutta pitkäksi aikaa. Suomen turvallisuuspoliittisia päätöksiä on nyt tehtävä tässä todellisuudessa, Kivelä sanoi.
Erityisen ajankohtainen on nyt kysymys Nato-jäsenyydestä.
– Itse näen, että kaikkiin vaihtoehtoihin liittoutumisen tai liittoutumattomuuden suhteen sisältyy sekä riskejä että hyötyjä, joita on voitava käsitellä rehellisesti. Tänä keväänä Suomessa punnitaan historiallista päätöstä, jonka täytyy kestää aikaa. Päätöksen kestävyyttä voidaan osaltaan varmistaa, että eri vaihtoehtoja käydään aidosti läpi.
Hyötyjä ja haittoja
Päätyy Suomi sitten sotilasliiton jäseneksi tai ei, painotti Kivelä puheessaan ydinaseiden ja asevarustelun vastaista työtä.
– Eli riippumatta Nato-jäsenyydestä on jatkossakin tärkeää, ja myös mahdollista, että Suomi jatkaa kansainvälistä työtä rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta.
Suomessa on perinteisesti haettu mahdollisimman laajaa konsensusta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kivelä sanoi sen olevan perusteltua ja hänenkin kannattama tavoite.
– […]demokratian vahvuus on myös siinä, että kestämme eri näkemykset ja voimme olla perustellusti eri mieltä. Se on yksi niistä asioista, joka erottaa meidät totalitaarisista valtioista, joiden yhteiskuntajärjestys ei kestä moniäänisyyttä, Kivelä päätti puheensa.
Kaksi tukee
Kivelä on toinen vasemmistoliiton kansanedustaja, joka julkisesti sanoo kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Aiemmin Suldaan Said Ahmed ilmoitti Helsingin Sanomain haastattelussa kannattavansa Suomen liittymistä Natoon
Anna Kontula puolestaan kirjoitti viime viikolla vastustavansa Suomen jäsenyyttä.
Vasemmistoliitto tekee parhaillaan omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista työtä, jonka aikana puolueen linjoja pohditaan uudelleen.
lehti 