Suomalaisista 76 prosenttia pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna, ei minään luksuksena. Tämä selviää Akavan Erityisalojen teettämästä vaalitutkimuksesta. Suuri yksimielisyys vallitsee myös siitä, että kulttuuripalveluja tulee tarjota kaikenlaisille ihmisille.
Kulttuuria arvostavat eniten nuorimmat ja toisaalta iäkkäimmät.
Perussuomalaiset erottuvat vähiten kulttuurimyönteisinä.
– Suomalaiset ovat kulttuurikansaa. Kulttuuri on enemmistölle peruspalvelua, ei harvojen herkkua tai luksusta, sanoo kulttuurialoja edustavan ammattiliiton, Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
– Olemme saaneet tämän saman tuloksen vuosi toisensa jälkeen. Selvitimme asiaa tutkimuslaitos Kantarin toteuttamana jo kahdeksannen kerran vaalien alla. Vaalipuheissa kulttuuri saa useimmilta puolueilta tukea. Eri asia on, realisoituuko tuki rahoituksessa.
Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela tutkimuksen toteuttaneesta Kantar Publicista sanoo suomalaisten ottaneen joka tutkimuksessa voimakkaasti kantaa kulttuuripalveluiden puolesta. Tasapuolisuusvaatimus on tuotu aina voimakkaimmin esiin. Myös kulttuuripalveluiden rooli paikkakunnan vetovoimatekijänä on tunnustettu säännönmukaisesti.
Tänään julkistetussa kyselyssä useampi kuin kolme neljästä (76 %) ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Yhtä moni (77 %) on vähintään melko vakuuttunut siitä, että ”kulttuuripalvelut luovat moniarvoisuutta ja edesauttavat kansainvälisyyttä”.
Valtaosa pitää kulttuuripalveluita hyvänä keinona lisätä turismia. 82 % on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”.
Valtaenemmistön (82 %) mielestä kulttuuripalvelut ovat omalle kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoimatekijä. Yhtä moni (82 %) kokee, että nämä palvelut lisäävät mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.
Enemmistö (61 %) arvioi, että kulttuuripalveluilla on oma tärkeä merkityksensä maahanmuuttajien kotoutumisen apuna.
Kirjastot ja elokuvat suosituimpia
Valtaosa suomalaisista lukeutuu kulttuuripalvelujen käyttäjiin. Vain 15 prosenttia kertoi kyselyssä, ettei ole viimeisen vuoden aikana käynyt missään kulttuuripalvelussa.
Hieman useampi kuin joka toinen (53 %) kertoi käyneensä viimeisen vuoden aikana kirjastossa, vajaat puolet (46 %) elokuvissa. Joka kolmas oli käynyt museossa (35 %) tai konsertissa (33 %), melkein yhtä usea musiikkitapahtumissa tai festivaaleilla (30 %).
Erityisesti vasemmistoliittolaisten mutta myös vihreiden kannattajat erottuvat miltei kaikissa tutkimuksen kulttuurikysymyksissä myönteisimmin suhtautuviksi. Demareista löytyi toiseksi eniten heitä, jotka katsoivat kulttuurin olevan peruspalvelu.
Vastaavasti kriittisimmät äänet löytyvät perussuomalaista kuten aikaisemmissakin mittauksissa. Perussuomalaisista valtaosa ei nähnyt esimerkiksi, että kulttuurilla olisi merkitystä maahanmuuttajien kotouttamisessa tai että koulutusta tarvittaisiin laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamiseen.
Kokoomuslaisten asenteet olivat toiseksi vähiten kulttuurimyönteisiä.
lehti 