Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen muistuttaa alaikäisille räätälöidystä rangaistusmuodosta, nuorisorangaistuksesta. Hän toteaa asiantuntijoiden pitävän sitä erinomaisena työkaluna. Pari vuosikymmentä käytössä ollut seuraamus on kuitenkin jäänyt vähälle käytölle ja tunnetaan huonosti.
Sarkkinen jätti asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Hän kysyy oikeusministeri Leena Mereltä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä nuorisorangaistuksen käytön lisäämiseksi.
– Nuorisorikollisuus, nuorten hyvinvoinnin ongelmat ja keinot näihin puuttumiseksi ovat aiheellisesti puhuttaneet viime vuosina. On oikein, että hallitus tunnistaa nuorisorikollisuuden vakavaksi ongelmaksi ja kertoo sitoutuneensa puuttumaan siihen eri tavoin, Sarkkinen sanoo.
”Ehdottomaan vankeuteen liittyy huomattavia haittoja.”
– Tärkeää olisi tarkastella jo tarjolla olevia, hyvänä pidettyjä, mutta syystä tai toisesta liian vähälle käytölle jääneitä työkaluja.
Kun ehdoton rangaistus on liikaa
Nuorisorangaistus on erityinen, alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta tuomittava seuraamus, johon voidaan tuomita, kun sakko on riittämätön, painavat syyt eivät vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista eikä ehdollista vankeutta ole pidettävä riittävänä tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi.
Neljästä kuukaudesta vuoteen kestävän nuorisorangaistuksen tavoitteena on tukea tuomittua sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja lisätä valmiuksia elää rikoksetonta elämää.
Rangaistus sisältää valvontaa ja siihen liitettyjä, erityisesti nuorille suunnattuja sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Nuorisorangaistuksen tulee pääsääntöisesti sisältää myös valvonnassa tapahtuvaa työelämään ja työn tekemiseen perehtymistä.
Ehdollista selkeämmin rangaistus
Sarkkinen arvioi, että ehdollinen rangaistus ei välttämättä juuri vaikuta arkeen eikä kaikille nuorille toimi riittävänä varoituksena.
– Samoin on sakkojen laita. Ehdottomaan vankeuteen taas liittyy huomattavia haittoja, jotka vaikeuttavat sopeutumista takaisin yhteiskuntaan ja pääsyä rikoksettomalle polulle, hän toteaa.
– Nuorisorangaistus taas on nuoren arjessa selkeästi tuntuva ja näkyvä rangaistus, mutta samalla vaikuttava keino, johon voidaan yhdistää monenlaista ohjausta ja toimintaa nuoren elämän suunnan kääntämiseksi, Sarkkinen toteaa.
Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan nuorisorangaistuksen käyttöä vähentää sen epäselvä asema seuraamusjärjestelmässä. Syyttäjät eivät huomioi nuorisorangaistusta seuraamusvaihtoehtona eivätkä usein vaadi sitä. Tutkimuksen mukaan lainsäädännön selkeyttäminen voisi edesauttaa käytännön muutosta ja nuorisorangaistuksen käyttöalan lisäämistä.
lehti 