Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että aikuiskoulutustuen pohjalle luodaan uusi tukimalli, joka turvaisi osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla työelämän osaamistarpeiden muuttuessa.
Tukimalli rahoitettaisiin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen hallinnointi ja myöntäminen on järkevintä toteuttaa Työllisyysrahaston kautta. Malli turvaisi toimeentuloa opintojen aikana silloin, kun opiskelusta aiheutuu ansiotulojen menetyksiä.
Työvoimapulaan apua
”Työuran aikaisesta opiskelusta hyötyvät myös työnantajat.”
Keskusjärjestöt arvioivat, että tukimalli hyödyntäisi aikuiskoulutustuen toimivia elementtejä, kuten työn ja opintojen yhdistämiseen tarkoitettua soviteltua tukea. Ne muistuttavat, että esimerkiksi opintotukea voi saada vain päätoimiseen opiskeluun.
– Mallissa voitaisiin huomioida myös muun muassa työvoimapula-aloille kouluttautuminen sekä koulutus- ja osaamistason nostoon liittyvä ja työllistymistä edistävä opiskelu aiempaa vahvemmin, järjestöt esittävät yhteisessä tiedotteessaan maanantaina.
Lisäksi ne vaativat, että uuden tukimallin valmistelu käynnistetään välittömästi, jotta osaavan työvoiman saatavuus ei vaarannu.
Ei riippaa valtiolle
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus aikoo lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Aietta on järjestöjen mielestä perusteltu suppeilla ja vajavaisilla talous- ja työllisyysvaikutuksilla.
– Aivan liian vähälle huomiolle ovat jääneet päätöksen sukupuolivaikutukset sekä yksilön oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus osallistua koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tämän perusoikeuden tulee toteutua myös taloudellisesti haastavana aikana, ne arvioivat.
Palkansaajakeskusjärjestöt eivät kannata aikuiskoulutustuen korvaamista opintotukeen tai lainaan perustuvalla mallilla, jotka ovat olleet esillä sosiaali- ja terveysministeriön työuran aikaista oppimista pohtivan työryhmän valmistelussa.
Ne siirtäisivät vastuuta opintojen aikaisesta toimeentulosta yksilöille ja heikentäisivät erityisesti heikommassa taloudellisessa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksia.
– Työuran aikaisesta opiskelusta hyötyvät myös työnantajat, kun osaavan työvoiman saatavuus paranee ja inhimillinen pääoma vahvistuu, järjestöt sanovat.
– Siksi rahoitusvastuuta jatkuvan oppimisen kustannuksista tulee jatkossakin jakaa oikeudenmukaisesti työntekijöiden ja työnantajien kesken.
Järjestöt toteavat, että työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävät työttömyysvakuutusmaksut eivät lisäisi valtion talouden kuormitusta, toisin kuin opintotukeen tai lainaan perustuvat mallit.
lehti 