Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi torstaina ratkaisun, jonka mukaan rajavartijat ovat Puolassa rikkoneet ihmisoikeussopimusta kieltäytyessään ottamasta vastaan Ukrainasta Puolaan saapuneiden tadžhikistanilaisten kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia.
Vasemmistoliiton kansaedustajan Minja Koskelan mukaan ratkaisu on jälleen yksi osoitussyvistä ristiriidoista pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen käännytyslakiluonnoksen ja kansainvälisten sopimusten välillä.
– Hallitus ei voi ohittaa sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet, Koskela sanoo.
”Rajaviranomaiset asetetaan kohtuuttomaan tilanteeseen.”
Hän muistuttaa siitä, että lakiluonnokseen tulleiden asiantuntijalausuntojen mukaan tämä ristiriita on koko ajan ollut kristallinkirkas.
– Puolaan liittyvän torstaisen ratkaisun jälkeen oikeustieteilijät ovat jälleen huomauttaneet, että poikkeuslaki on ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Nämä velvoitteet sitovat myös Suomea ja pidän erittäin huolestuttavana, jos niitä päädytään jatkovalmistelussa ylenkatsomaan, Koskela toteaa tiedotteessaan maanantaina.
Vaikea erottaa
Lakiluonnos esittää, että vaikuttamisen välineenä olevan maahantulijan maahanpääsy estettäisiin ja hänet poistettaisiin maasta. Luonnoksen mukaan tällainen sääntely koskisi vain niitä maahantulijoita, joita arvioidaan käytettävän vaikuttamisen välineenä.
Koskela pitää lähtökohtaa ongelmallisena.
– Välineellistetyn henkilön erottaminen ei-välineellistetystä on hankalaa ja joissain tapauksissa täysin mahdotonta. Välineellistetyksi joutuminen ei myöskään poista sitä, etteikö henkilöllä voisi olla aitoa suojeluntarvetta. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota myös useat lausunnonantajat, Koskela sanoo.
Hänen mukaansa Suomi ei voi ohittaa ihmisoikeusvelvoitteita esimerkiksi rikkomalla palautuskieltoa. Hän huomauttaa lisäksi, että myös tehokkaiden oikeussuojakeinojen, eli valituskelpoisten päätösten tekemisen pitäisi olla oikeusvaltiossa prioriteetti. Nopeassa käännytyspäätöksessä oikeussuojakeinot jäävät kuitenkin puutteellisiksi.
– Lakiluonnoksen yksi ongelma liittyy siihen, että rajaviranomaiset asetetaan kohtuuttomaan tilanteeseen. He joutuisivat tekemään ikään kuin lennosta päätöksiä maahanpääsystä tai maasta poistamisesta, Koskela sanoo.
– Lisäksi he joutuisivat toimimaan joissain tilanteissa keskeisiä ihmisoikeussopimuksia ja perustuslakia vastaan väliaikaisesti voimassa olevan poikkeuslain ollessa näiden kanssa ristiriitainen. Minun mielikuvitukseni ei taivu siihen, miten tämä ristiriita voitaisiin jatkovalmistelussa poistaa ilman, että ihmisoikeusvelvoitteet jäävät jalkoihin.
Venäjä testaa
Koskela huomauttaa, että Venäjän vaikuttamispyrkimykset ja aggressio ovat oikeita asioita, joita ei voi vähätellä.
– On kuitenkin muistettava, että Venäjä testaa tässä myös suomalaista oikeusvaltiota, hän korostaa.
– Itse pidän erittäin suurena arvona ja myös moraalisena velvoitteena pitää kiinni sopimuksista, joilla suojataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä – toisin sanoen niin, että toimimme päinvastoin kuin Venäjä.
lehti 