Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimmalle prosentille suomalaisista. Uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja.
Tämä käy ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tänään torstaina julkaisemasta tutkimusraportista, joka esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Sen sisältämät, Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että saatavilla olisi tuo 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja.
Terveisiä kehysriiheen
”Elinkeinoelämän järjestöjen esittämä veromalli veisi pohjaa julkiselta taloudelta.”
Raportissa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu aiemmin esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi Suomen osinkoverotuksen korjaamista esittivät tammikuussa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Talouspolitiikan arviointineuvosto.
– Osinkoverotuksen uudistaminen olisi hyvä tapa kerätä lisää verotuloja nyt, kun hallitus haluaa vahvistaa julkista taloutta ensi viikon kehysriihessään, toteaa raportin kirjoittanut verotutkija ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.
– Raportissa on esitelty vaihtoehtoisia malleja, joilla kertyisi lisää verotuloja muutamista sadoista miljoonista euroista jopa 800 miljoonaan. Samalla voitaisiin korjata listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen valuvikoja.
Monen mallin vertailu
Raportissa on arvioitu myös erilaisten uudistusten hyviä ja huonoja puolia sekä niiden vaikutuksia tulonjakoon tuloluokkien, sukupuolten ja alueiden näkökulmasta. Laskelmat on toteuttanut tutkimuslaitos Labore Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallilla.
– Vertailun perusteella suosittaisin verotuksen uudistamista yksinkertaiseksi niin, että listaamattomien osakeyhtiöiden verotusta nostettaisiin lähemmäs pörssiyhtiöiden verotusta. Näin edistettäisiin myös investointeja ja markkinoiden toimintaa, kun muun muassa kynnys pörssilistautumiseen laskisi, Finér sanoo.
Vertailuun on valittu osinkoveromalleja, joissa verotuksen taso ja progressiivisuus vaihtelevat, jotta mallien yksityiskohtien vaikutuksia voidaan hahmottaa. Osassa malleista listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen taso on sidottu osinkoja jakavan yhtiön nettovarallisuuteen nykyiseen tapaan. Raportissa pidetään kuitenkin toimivampana kansainvälisesti yleisempää mallia, jossa veron taso riippuu vain osingon määrästä.
– Osinkoverotuksen uudistus voitaisiin toteuttaa progressiivisena niin, että pienimpien – esimerkiksi alle 1 000 euron – osinkojen verotusta alennettaisiin. Näin verotus laskisi suurimmalla osalla yrittäjistä ja muista osingon saajista. Verotulot kasvaisivat silti sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa, kun verot nousisivat lähinnä huipputuloisimmalla yhdellä prosentilla. Muutos kaventaisi myös sukupuolten ja alueiden välistä eriarvoisuutta, Finér arvioi.
Listaamattomia yrityksiä verotetaan vähän
Suomen osinkoverotuksen isoin ongelma on, että suurituloisten listaamattomista osakeyhtiöistä saamia osinkoja verotetaan jopa puolet vähemmän kuin vastaavia palkkatuloja. Tämä on johtanut tulonmuuntoon, jossa työtuloja nostetaan yrityksen kautta matalammalla verolla.
Raportin vertailu osoittaa, että Suomen verotus poikkeaa selvästi muista Pohjoismaista, joissa niin osinkovero kuin osakeyhtiöiden voitosta maksama yhteisövero ovat korkeampia.
– On selvää, että suurituloisten osinkoverotus pitäisi nostaa lähemmäs palkkojen verotusta. On epäreilua, että saman suuruisesta tulosta maksetaan useita kymmeniä prosentteja alempaa veroa. Epätasapuolinen verotus suosii harvoja varakkaita omistajia, ja haittaa pienempiä yrityksiä kilpailussa, Finér toteaa.
Elinkeinoelämän mallit heikkoja
Raportin laskelmat osoittavat, että elinkeinoelämän järjestöjen aiemmin esittämä osinkoveromalli heikentäisi julkista taloutta yli 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Veronalennuksesta noin 60 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin suomalaisista.
– Elinkeinoelämän järjestöjen esittämä veromalli veisi pohjaa julkiselta taloudelta. Samalla se veisi ojasta allikkoon, kun verovälttely helpottuisi entisestään, ja verotus olisi epätasapuolisempaa. Elinkeinoelämän mallissa huipputuloinen maksaisi osingoistaan 20 prosenttiyksikköä alempaa veroa kuin mitä jo keskituloinen maksaa palkastaan, Finér kritisoi.
lehti 