Yhä harvempi nuori sijoittaa itsensä poliittisesti keskustaan. Tämä käy ilmi tänään tiistaina julkistetusta vuoden 2023 Nuorisobarometrista. Sen teemana on katsomukset ja hengellisyys.
Vuonna 2023 nuorista identifioitui vasemmistoon 29 prosenttia. 27 prosenttia sijoitti itsensä oikeisto–vasemmisto-vastakkainasettelun keskelle. Myös oikeistoon itsensä sijoitti 27 prosenttia.
Isohko osuus vastaajista, 17 prosenttia, ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.
Liberaalius yleistyy vasemmistolaisuuden kanssa.
Poliittiseen keskustaan itsensä sijoitti vuonna 2023 vähiten vastaajia barometrien historiassa. Vielä vuonna 2021 vastaajista 38 prosenttia identifioitui keskelle. Pudotus on ollut 11 prosenttia kahdessa vuodessa.
Vastaavasti niiden vastaajien osuus, jotka eivät osaa vastata kysymykseen on ollut kasvussa 2020-luvulla.
Politiikka polarisoituu
Samaan aikaan sekä vasemmistoon että oikeistoon itsensä sijoittavien osuudet ovat kasvussa. Erityisesti vahvasti vasemmistoon itsensä luokittelevien nuorten osuudessa on kasvua. Niin vasemmistoon kuin oikeistoon itsensä lukevien osuudet kaikista vastaajista ovat barometrien mittausten korkeimmalla tasolla.
Nuorisobarometrin mukaan muutosta voi tulkita osana yhteiskunnallista kehityskulkua, jossa poliittinen kenttä polarisoituu. Sed on ollut nähtävillä muissa tutkimuksissa, kuten esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan selvityksessä vuodelta 2022.
Barometrissa arvioidaan kuitenkin myös ”en osaa sanoa” -vastanneiden kasvavan määrän ehkä kertovan siitä, että poliittinen samaistuminen ei ole kaikille nuorille helppoa. Sen voi ajatella kertovan osaltaan vastaamisajankohdan polarisoituneesta yhteiskunnallisesta keskusteluilmapiiristä, jossa poliittisen sitoumusten julkituominen on ehkä vaikeampaa kuin aiempina vuosina.
Koulutustaso jakaa poliittisesti
Jo vuoden 2021 Nuorisobarometrissa havaittiin, että koulutustausta ja sukupuoli oli yhteydessä siihen, kuinka vasemmistolaiseksi tai oikeistolaiseksi vastaaja itsensä kokee. Sama yhteys nähdään tuoreessa barometrissa.
Selkeästi eniten vastaajista vasemmistoon samaistuvat yliopistossa opiskelevat tai sieltä valmistuneet naiset. Heistä yli puolet lukee itsensä vasemmistoon. Myös ammattikorkeakouluissa ja lukiossa vasemmistoon lukeutuvia on muita koulutusmuotoja enemmän. Vähiten vasemmistoon kuuluvia ja vastaavasti eniten oikeistoon kuuluvia on ammatillisissa oppilaitoksissa.
Ammatillisissa oppilaitoksissa ja peruskoulussa opiskelevat tai sieltä valmistuneet vastaavat lukiossa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa opiskelevia merkittävästi enemmän, etteivät osaa vastata kysymykseen.
Naiset vasemmistolaisia
Ylipäätään naiset ovat miehiä vasemmistolaisempia.
Tämä globaali ilmiö näkyy myös Suomessa, sillä täälläkin sukupuolten välinen ero arvokonservatiivi–arvoliberaali-akselilla on kasvanut vajaassa vuosikymmenessä. Vuoden 2014 tienoilla vastaajien sijoittuminen liberaali–konservatiivi-jatkumolle oli riippumatonta rekisterisukupuolesta, mutta vuonna 2024 miesten ja naisten keskimääräinen sijainti akselilla eroaa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi niin maaseudulla kuin kaupungeissakin
Liberaalius yleistyy vasemmistolaisuuden kanssa, ja päin vastoin. Voimakkaan vasemmistolaisista vastaajista jo lähes kaikki arvoulottuvuudelle itsensä sijoittaneet ovat arvoliberaaleja. Heistä voimakkaan arvoliberaaleja on 68 prosenttia vastaajista.
Selkeästi isoin osuus kaikista arvokonservatiiveista lukeutuu oikeistoon itsensä sijoittaviin. Liberaalius on siis jossakin määrin yhteydessä vasemmistolaisuuteen, mutta konservatiivisuus vahvemmin oikeistolaisuuteen.
lehti 