Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtajana Päivi Inberg kritisoi voimakkaasti pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen esitystä minimihenkilöstömitoituksen kiristämisestä ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa.
– Jos henkilöstön määrää vähennetään tasolle 0,6, emme voi enää puhua laadukkaasta hoidosta, Inberg sanoo.
Hän aloitti liiton puheenjohtajana elokuun alussa.
”Henkilöstömitoitus ei ole riittävä turvaamaan ikäihmisten turvallista ja laadukasta hoitoa”.
Entistä vaikeampia potilaita
SuPer vastustaa hallituksen esitystä laista, jonka mukaan minimihenkilöstömitoituksen tulee olla 0,6 tammikuusta 2025 alkaen. Nykyinen minimimitoitus on 0,65. Edellisen hallituksen tavoite oli nostaa mitoitus tasolle 0,7.
– Tästä tavoitteesta ollaan liukumassa koko ajan kauemmaksi ja lähtöpiste häämöttää jo. Täytyy muistaa, että sitova minimihenkilöstömitoitus on asiakkaan turva, Inberg muistuttaa.
–Hallituksen esitys tuntuu ohittavan tosiasian, että ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa olevat asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta muistisairaita ja tarvitsevat näin ollen paljon apua.
Hän toteaa, että monella ympärivuorokautisen hoidon asiakkaalla on useita sairauksia ja yhä useammalla muistisairaus.
– Ympärivuorokautisen hoidon kriteerit ovat viime vuosina kiristyneet, joten asukkaat ovat usein vaikeasti hoidettavia. 0,6:n henkilöstömitoitus ei ole riittävä turvaamaan ikäihmisten turvallista ja laadukasta hoitoa, hän sanoo.
Vaikuttaa laatuun ja kuormitukseen
SuPerissa uskotaan, että henkilöstömitoituksen kiristämisellä tulee olemaan merkittävä vaikutus paitsi hoidon laatuun, myös työntekijöiden kuormitukseen. Järjestö perustaa arvionsa toukokuussa julkaisemaansa laajan selvityksen, jonka mukaan hoitajien työnhyvinvoinnissa ja kokemuksissa henkilöstön riittävyydestä oli tapahtunut lievää myönteistä kehitystä vuodesta 2020.
Kyselyn aikana sitova minimihenkilöstömitoitus ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa oli 0,65.
– Vanhustenhoidon järjestäminen on osa isompaa sote-kokonaisuutta, jossa jokainen harkitsematon päätös johtaa auttamatta negatiivisiin vaikutuksiin kokonaisuudessa. Jos mitoitusta nyt lasketaan, se heijastuu myös työhyvinvointiin, Inberg kertoo.
– Palvelujen laadun ja saatavuuden sekä koulutetun henkilöstön jaksamisen ja saatavuuden vuoksi olisi ollut todella tärkeää jatkaa myönteistä kehitystä työhyvinvoinnissa.
lehti 