Kun kuntapohjaisesta mallista siirryttiin hyvinvointialuemalliin, siirtyvien kustannusten ja rahoituksen oli tarkoitus vastata toisiaan. Kustannuksia on kuitenkin siirtynyt hyvinvointialueille enemmän kuin rahoitusta. Tämä on merkittävin syy hyvinvointialueiden alijäämäisyyteen toiminnan ensimmäisinä vuosina.
Näin arvioi 21 Pohjois-Pohjanmaan aluehallituksen jäsentä puheenjohtajansa, keskustan Tapani Töllin johdolla sekä aluevaltuuston puheenjohtajisto ja lautakuntien puheenjohtajaa.
He painottavat sitä, että hyvinvointialueindeksi ei ota huomioon poikkeuksellisen korkeaa alan työehtosopimusta, palkkaratkaisua eikä inflaatiota, jonka hillitsemiseksi myös korkotaso nousi nopeasti aikaisemmasta.
Kustannukset olisivat johtaneet kunnat suuriin talousongelmiin.
Vuokrataso nousi huimasti
Allekirjoittajat toteavat, että rahoituksen perusperiaate ei huomioinut myöskään esimerkiksi valtioneuvoston asetusta siirtymäkauden vuokratasosta kunnilta ja kaupungeilta vuokrattavista kiinteistöistä.
Esimerkiksi vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaan sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen vuokrataso oli 70 miljoonaa euroa. Asetuksella säädettynä vuokrataso nousi vuonna 2023 sataan miljoonaan euroon eli 42 prosenttia.
Lisäksi koronapandemia sekä vuoden 2022 työtaistelut jättivät jälkeensä hoito- ja palveluvelkaa, jota rahoituslaki ei tunnista.
– Nämä käytännön esimerkit kuvastavat syitä hyvinvointialueiden alijäämään toiminnan ensimmäisinä vuosina, allekirjoittajat arvioivat perjantaina julkistamassaan tiedotteessa.
– Syyt eivät ole hyvinvointialueuudistuksesta aiheutuvia eivätkä hyvinvointialueiden päätösvallassa. Kuntien vuokrasopimuksista aiheutunutta vuokramenojen kasvua lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueiden alijäämien syyt olisivat toteutuneet myös aikaisemmassa, kuntapohjaisessa järjestelmässä. Ne olisivat johtaneet kunnat suuriin talousongelmiin.
Hallinnon kustannukset ennallaan
Allekirjoittajat huomauttavat, että hallinnon ja päätöksenteon kustannukset eivät ole kasvaneet aikaisempaan verrattuna.
Vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaan 19 järjestämisvastuista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta, joiden luottamuselimet korvattiin uudistuksen yhteydessä yhdellä hyvinvointialueella ja sen luottamuselinrakenteella.
– Luottamushenkilöpaikkojen määrä väheni merkittävästi. On harhaanjohtavaa väittää, että päätöksentekoon liittyvät kustannukset olisivat kasvaneet, he sanovat.
He pitävät harhaanjohtavana myös keskustelua yleisestä hallinnon paisumisesta sekä hyvinvointialueiden virkajohdon palkkatasosta.
– Pohteella on siirtymävaiheessa uudistettu johtamisjärjestelmää ja määrätietoisesti kevennetty hallintoa. Johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviä on vähennetty yhteistoimintamenettelyiden myötä yhteensä noin 175 henkilötyövuoden verran.
Pohteen eli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstömenot ovat vuosittain noin yksi miljardia euroa.
– Johtajien palkkojen osuus tästä summasta on noin yksi prosentti. Johdon palkkojen osuus ei ole kasvanut edeltäviin organisaatioihin verrattuna, allekirjoittajat sanovat.
He pitävät luonnollisena, että yksittäisten johtajien kokonaispalkat ovat nousseet aiempiin organisaatioihin verrattuna, kun tehtävien vaativuus, toimintakentän laajuus, johdettavien määrä ja budjettivastuu ovat kasvaneet merkittävästi.
– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen viranhaltijoilla ei ole palkan lisäksi luontaisetuja puhelinetua lukuun ottamatta, eikä virkahenkilöille makseta Pohteen toimielinten kokouksista kokouspalkkioita, he toteavat.
Allekirjoittajat peräänkuuluttavat faktoihin perustuvaa arvokeskustelua.
– Väitteet siitä, että hyvinvointialueuudistus itsessään olisi kustannusten karkaamisen taustalla, eivät pidä paikkaansa. Pohde on onnistunut taittamaan kustannusten kasvua tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmillaan noin 75–85 miljoonaa euroa.
Ei vain hallinto
Allekirjoittajat torppaavat myös väitteen, jonka mukaan uudistuksessa olisi keskitytty vain hallinnollisiin rakenteisiin ja unohdettu ihmisten tarvitsemat palvelut.
– Palveluketjuja on kehitetty ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä lisätty asiakkaiden palvelujen parantamiseksi, he vakuuttavat.
Allekirjoittajia ovat Tapani Töllin lisäksi Paavo Koho (kok.), Esa Aalto (vihr.), Hemmo Heiskanen (kesk.), Matti Honkala (kok.), Anne Huotari (vas.), Liisa Kylmänen (kesk.), Maarit Matinolli (kok.), Anu Mattila (ps.), Eija-Riitta Niinikoski (kesk.), Anneli Näppä (kesk.), Pirjo Sirviö (sd.), Matti Soronen (kesk.), Osmo Tervonen (Oulun yliopiston edustaja), Kai Pajala (kesk.), Pekka Simonen (kok.), Anu Plaketti (ps.), Olli Kohonen (vas.), Sanna Laine (sd.), Pirkko Mattila (kesk.) ja Antti Ollikainen (kesk.).
lehti 