Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho vastustaa paikallista sopimista luottamusvaltuutetun kanssa työpaikoilla. Hän jätti eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan lausuntoon asiasta.
Yrttiaho arvioi, että hallituksen lakiesityksestä tulisi poistaa säännökset, jotka mahdollistavat paikallisen sopimuksen tekemisen työpaikalla luottamusvaltuutetun kanssa luottamusmiehen sijaan.
– Paikallisen sopimisen tulisi olla mahdollista vain siten kuin työehtosopimuksessa määritellään, eli luottamusmiehen kanssa. Näin turvataan riittävän tasapainoinen, ammatilliseen järjestäytymiseen perustuva neuvotteluasema ja osaamistaso sekä työehtojen valvonta, Yrttiaho sanoo.
”Vain luottamusmiehellä on käytössään ammatilliseen järjestäytymiseen perustuva taustatuki ja ammattijärjestöjen työoikeudellinen osaaminen.”
Paikallinen sopiminen onnistuu jo nyt
Yrttiaho painottaa sitä, että luottamusvaltuutettu ei ole ammattiyhdistyksen edustaja, toisin kuin tehtäväänsä koulutettu, järjestäytynyt luottamusmies. Hän muistuttaa myös siitä, että useat työehtosopimukset sallivat jo nyt paikallisen sopimisen, mutta edellyttävät sopijapuoleksi luottamusmiestä.
Yrttiahon mukaan nyt perustuslakivaliokunnassa käsittelyssä olleella hallituksen esityksellä olisi vakavia vaikutuksia työntekijöiden asemaan, neuvottelutasapainoon, työehtojen vähimmäistasoon ja valvontaan.
– Työehtojen polkeminen, palkkadumppaus sekä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö tulevat helpottumaan ja työehtojen valvonta heikkenemään entisestään, mikäli työehdoista sopimassa ei ole työntekijöiden oikeuksiin perehtynyttä luottamusmiestä, hän sanoo.
– Vain luottamusmiehellä on käytössään ammatilliseen järjestäytymiseen perustuva taustatuki ja ammattijärjestöjen työoikeudellinen osaaminen.
Perusoikeusrajoitus?
Yrttiaho arvioi, että hallituksen esitys puuttuu kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen ja työehtosopimusosapuolten sopimusautonomiaan, jotka sisältyvät perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvattuun järjestäytymisvapauteen.
– Perustuslakivaliokunnan saamien asiantuntijalausuntojen perusteella kyse on perusoikeusrajoituksesta, jolle ei ole esitetty perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä perusteita. Näin esitystä ei voi hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, Yrttiaho toteaa.
– Esimerkiksi epämääräiset viittaukset yritysten kilpailukykyyn eivät ole perusoikeusrajoituksen oikeuttavia tai ihmisoikeussopimuksissa sallittuja perusteita työehtosopimusten sivuuttamiselle.
Yrttiaho muistuttaa, että perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
– Työnantaja on sopimusosapuolena aina lähtökohtaisesti vahvempi. Hallituksen esitys lisäisi työnantajavaltaa, hän sanoo.
lehti 