Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kritisoi työministeri Arto Satosen (kok.) eduskunnan kyselytunnilla viime viikon torstaina esittämiä väitteitä yhteistoimintalain uudistamisesta. Satosen mukaan hallinnollisen taakan keventäminen uuden lain myötä säästää 33 miljoonaa euroa yrityksiltä.
– Hallituksen esittämässä yhteistoimintalain muutoksessa ei ole kyse ensisijaisesti “hallinnollisen taakan keventämisestä” vaan irtisanottavien työntekijöiden palkkojen leikkaamisesta noin 24 miljoonalla eurolla, Koskela tähdentää.
– Satosen väite 33 miljoonan säästöistä perustuu siis suurimmaksi osaksi työvoimakustannuksien polkemiseen.
”Orpolle, Purralle ja Satoselle tällainen nykyaikainen ajattelu on täysin vierasta.”
Tuhansien eurojen menetys
Hallitus antoi viikko sitten eduskunnalle esityksen, jossa yhteistoimintalain soveltamisalarajaa nostetaan ja muutosneuvotteluiden kestoa lyhennetään. Käytännössä tämä tarkoittaisi irtisanomisen nopeuttamista.
– Hallituksen ainoa lääke surkeaan työllisyyskehitykseen ja konkurssiaaltoon näyttää olevan työntekijöiden aseman ja toimeentulon heikentäminen kaikilla mahdollisilla keinoilla, Koskela sanoo.
Hän huomauttaa, että hallitus on aiemmin lisännyt muun muassa työttömyysturvan omavastuupäiviä ja toteuttanut monia muita työttömyysturvan leikkauksia, jotka heikentävät työttömäksi jäävien toimeentuloa.
– Oikeistohallituksen uusin työelämäheikennys vie irtisanottavilta työntekijöiltä jopa tuhansia euroja, kun palkanmaksu voidaan lopettaa lähes seinään. Tämä tulee lisäämään irtisanottujen ja heidän perheidensä taloudellista ahdinkoa kohtuuttomalla tavalla ja ilman mitään kansantaloudellisia hyötyjä, Koskela sanoo.
Toisin kuin Ruotsissa
Jatkossa yhteistoimintalakia ei enää sovellettaisi alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä. Koskela arvioi, että se heikentäisi sekä työsuhdeturvaa että myös laajemmin henkilöstön asemaa.
– Oikeistohallitus on käyttänyt Ruotsia valikoivasti työelämäuudistuksien esimerkkimaana, mutta vie suomalaista työelämää täysin päinvastaiseen suuntaan, hän toteaa.
– Ruotsissa on ymmärretty, miten tärkeitä henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat työelämän laadun ja tuottavuuden kannalta. Orpolle, Purralle ja Satoselle tällainen nykyaikainen ajattelu on täysin vierasta.
lehti 