Vasemmistoliitto ei hyväksy esitystä niin kutsutusta velkajarrusta, jonka muut eduskuntapuolueet kuittasivat tiistaina.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen painottaa KU:lle, että esitys menee kolmessa keskeisessä kohdassa pidemmälle kuin EU:n finanssipoliittiset säännöt.
– Jo EU-säännöt edellyttävät Suomelta hyvin tiukkaa sopeutusta. Emme nähneet perusteita tiukemmalle kansalliselle lisäsääntelylle. Tämä sitoo entisestään talouspolitiikan liikkumavaraa, Sarkkinen sanoo.
”Kokoomus voisi oppositiosta päästä linjaamaan keskustavasemmistolaisen hallituksen talouspolitiikkaa”
Hallituksen esittämässä velkajarrussa on EU-sääntöjä tiukempi julkisen velan alentamistahti. EU vaatii 0,5 prosenttiyksikön laskua, kun se kotimaisessa velkajarrussa 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa.
Toinen on julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteessa. EU-säännöissä se on 3 prosenttia, kun nyt se ollaan asettamassa 2,5 prosenttiin.
Velkajarruesityksessä on myös linjattu tavoitteeksi painaa julkinen velkasuhde 60 prosentin jälkeen 40 prosenttiin, kun EU edellyttää 60 prosenttia. 40 prosentin tason saavuttamiseen menee valtiovarainministeriönkin arvion mukaan ainakin 50 vuotta.
– Kolmessa keskeisessä kohdassa on tiukempia vaatimuksia kuin mitä EU edellyttäisi, Sarkkinen tiivistää.
Demokratialle ongelmia
Vasemmistoliittoa hiertää myös esityksessä sovitun parlamentaarisen työryhmän rooli. Sarkkisen mukaan työryhmän mandaatti on erittäin laaja ja demokratian kannalta ongelmallinen.
– Siitä tulee kummallinen lisärakenne eduskuntaan, millä sidotaan kulloinkin istuvan hallituksen käsiä.
Parlamentaarisen työryhmän vallan lisäksi lisää valtaa tulee valtiovarainministeriölle, jonka vaikutusarvioihin talouspoliittisten päätösten tulee nojata.
– Tämä on ongelmallista, sillä käytännössä tiedetään, että valtiovarainministeriö laskee sosiaaliturvaleikkausten parantavan työllisyyttä. Se myös aliarvioi pienituloisilta leikkaamisen vaikutuksia.
– Tässä sidotaan kulloinkin istuvan hallituksen käsiä kahta kautta. Parlamentaarinen työryhmä asettaa vaadittavat sopeutusmiljardit, ja VM raamittaa käytössä olevat sopeutuskeinot.
Tiivistetysti linjaus voisi tarkoittaa, että kokoomus voisi oppositiosta päästä linjaamaan keskustavasemmistolaisen hallituksen talouspolitiikkaa.
Vasemmistoliitto katsoo, että parlamentaarisen työryhmän mandaatin pitäisi olla suppeampi ja katsoa kauemmas kuin seuraavalle vaalikaudelle.
Kaikki eduskuntapuolueet osallistuvat parlamentaarisen työryhmän työhön, mutta esitykseen ei ole kirjattu, millaisella enemmistöllä se voi tehdä päätöksiä.
– Me emme tiedä, mikä tulee olemaan päätöksentekomenettely, Sarkkinen sanoo.
Kaukana parlamentaarisesta
Sarkkinen ripittää lopuksi koko velkajarruprosessin, jonka lähtökohdatkaan eivät olleet parlamentaariset. Se lähti liikkeelle hallituksen esityksestä, joka herätti runsaasti kritiikkiä.
– Sitten päätettiin perustaa parlamentaarinen työryhmä työstämään hallituksen julkisuudessa tyrmättyä esitystä. Myös aikajänne oli naurettavan tiukka.
Parlamentaarisen työryhmän toimintatavat jättivät myös parantamisen varaa.
– Virallisten neuvotteluiden ohi suuret puolueet (kokoomus, SDP, perussuomalaiset ja keskusta) neuvottelivat tästä keskenään, Sarkkinen sanoo.
uutiskirje 