Groomingilla tarkoitetaan internetissä alkavaa nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä ja sen valmistelua. Oulussa ilmi tulleista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ei todellisuudessa tiedetä juuri mitään, mutta taustalla on ollut grooming-ilmiö.
Se ei kuitenkaan ole mikään uusi asia, joka olisi käynnistynyt äkkiä vuonna 2015 Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden mukana.
Helsingin virtuaalinen lähipoliisiryhmä ja Pelastakaa Lapset ry toteuttivat kesäkuussa 2011 kyselyn, jolla kerättiin tietoa lasten ja nuorten internetissä kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja hyväksikäytöstä. Tuntemattomalta henkilöltä seksiehdotuksia oli vastaanottanut kolmannes alle 16-vuotiaista. 8 prosenttia kertoi tavanneensa aikuisen seksiehdottelijan myöhemmin reaalimaailmassa ja 3 prosenttia kertoi harrastaneensa seksiä itseään selkeästi vanhemman tai aikuisen henkilön kanssa, jonka oli alun perin tavannut internetissä.
”Myös suomalainen ilmiö”
Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja Sonja Vartiala totesi Twitterissä groomingin olevan siis myös suomalaisessa kulttuurissa esiintyvä ilmiö.
4/9 Grooming on siis ilmiö, joka esiintyy myös suomalaisessa kulttuurissa. Suurin osa seksuaalirikoksista on kantasuomalaisten tekemiä. Tästä on pidetty valitettavan vähän meteliä ennen kuin vasta nyt kun maahanmuuttajat syyllistyivät tekoihin.
— Sonja Vartiala (@sonjavartiala) 13. tammikuuta 2019
”Suurin osa seksuaalirikoksista on kantasuomalaisten tekemiä. Tästä on pidetty valitettavan vähän meteliä ennen kuin vasta nyt kun maahanmuuttajat syyllistyivät tekoihin.”
Vartialan mukaan tämä ei poista sitä, että suhteellisesti maahanmuuttajaryhmät syyllistyvät tekoihin enemmän.
”Tähän voi olla monia syitä. Tulijoiden demografia, kulttuuriset tekijät (naisten heikko asema lähtömaissa), väkivallankokemukset kotimaassa, vaikeus lähestyä suomalaisia naisia jne.”
Ilmiöiden syiden ymmärtäminen avaa mahdollisuuden niiden ratkaisemiseen.
7/9 Kun ymmärretään ilmiön syyt, niihin voidaan puuttua ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ilmiöön ei kuitenkaan voida puuttua tarjoamalla ratkaisuksi ihmisoikeuksien loukkaamista.
— Sonja Vartiala (@sonjavartiala) 13. tammikuuta 2019
”Ilmiöön ei kuitenkaan voida puuttua tarjoamalla ratkaisuksi ihmisoikeuksien loukkaamista”, Vartiala jatkaa.
Hän kirjoitti helppoja ratkaisuja tarjoavien populistien pyrkivän käyttämään tilannetta hyväkseen.
”Toivon, että ei-populistipuolueilla on malttia pitää kiinni oikeusvaltion periaatteista. Ihmisoikeuksien rapauttaminen on vaarallinen tie, josta on suunta vain alaspäin.”
9/9 Helppoja ratkaisuja tarjoavat populistit pyrkivät nyt käyttämään tilannetta hyväkseen. Toivon, että ei-populistipuolueilla on malttia pitää kiinni oikeusvaltion periaatteista. Ihmisoikeuksien rapauttaminen on vaarallinen tie, josta on suunta vain alaspäin.
— Sonja Vartiala (@sonjavartiala) 13. tammikuuta 2019
Alastonkuvien lähettämistä pidetään hyväksyttävänä
Pelastakaa Lapset toteutti viime talvena verkkopohjaisen kyselyn 12–17-vuotiaille seksuaalisesta häirinnästä digitaalisessa mediassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 210 yläkoululaista ja lukiolaista.
Tulokset olivat saman suuntaiset kuin vuoden 2011 selvityksessä: lapsista ja nuorista yli 30 prosenttia oli viimeisen vuoden [vuoden 2017 aikana] aikana nähnyt toisten lasten ja nuorten tekemää seksuaalista häirintää.
Kyselyssä tuli esiin nuorten oma varomattomuus ja naiivi piittaamattomuus teoista. Pojista noin 30 prosenttia on sitä mieltä, että alastonkuvien tai -videoiden pyytäminen tyttö- tai poikaystävältä, sexting, on hyväksyttävää. Tytöistä noin 20 prosenttia ajattelee samoin. Lukioikäisistä näin ajattelee suurempi osa. Tytöistä lähes 50 prosenttia ja pojista lähes 60 prosenttia piti seksuaalisten kuvien lähettämistä hyväksyttävänä.
Alastonkuvien todellinen lähettäminen on kuitenkin harvinaisempaa. Silti tytöistä yli kymmenen ja pojista alle kymmenen prosenttia on lähettänyt seksuaalissävytteisen viestin, kuvan tai videon jollekin, jonka kanssa he olivat olleet ainoastaan digitaalisen median kautta tekemisissä.
Häpeä estää kertomasta aikuisille
Lasten ja nuorten yleisin tapa toimia seksuaalista häirintää kokiessa on blokata tekijä ja kertoa tapahtuneesta kaverille. Suurin osa lapsista ja nuorista ei kertoisi seksuaalisesta häirinnästä aikuisille. Merkittävin syy on häpeän tunne.
Kyselyssä tuli esiin, että lapset ja nuoret haluaisivat koulusta lisää tietoa aiheesta.
Pelastakaa Lasten johtopäätös kyselystä oli valistuksen lisäämisen lisäksi Suomen seksuaalirikoslainsäädännön ajantasaistaminen kaikenlaisen lapseen kohdistuvan seksuaaliväkivallan sekä seksuaalisen häirinnän osalta.
”Olemme jo nyt tilanteessa, missä rikoslaki ei tunnista esimerkiksi verkon välityksellä toteutettuja lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja tekotapoja rikosnimikkeiden raiskaus ja törkeä raiskaus osalta”, järjestö totesi.
Groomingin osalta Suomen lainsäädännön pitäisi Pelastakaa Lasten mielestä huomioida paremmin erilaiset digitaalisen median välityksellä toteutetut rikokset. Kaiken asteinen grooming pitää nykyistä paremmin tunnistaa poliisin esitutkinnassa ja jo rikosilmoitusta vastaanottaessa.
”Pelastakaa Lasten mukaan poliisin tutkintaresursseja tulisi ohjata lapsiin kohdistuviin seksuaalirikosasioihin nykyistä enemmän ja myös viranomaisten kouluttamiseen tulisi suunnata lisää resursseja.”
uutiskirje 