Hugo Simbergin maalaukset Tampereen tuomiokirkossa olivat rahvaan taidekoulu

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Hugo Simbergin vuosina 1904–1906 Tampereen tuomiokirkkoon maalaamia freskoja voi kutsua suomalaisen rahvaan taidekouluksi. Ne puhuttelevat jo pelkästään koollaan. Lehterikaide on 52 metriä pitkä ja sitä kiertävät kuvat parin metrin korkuisia. Kuoleman puutarha ja Haavoittunut enkeli luovat kontrastin Magnus Enckellin (1870–1925) alttaritaululle Ylösnousemus.

Tietokirjailija ja äidinkielenopettaja Helena Ruuskalta ilmestyi syyskuussa 400-sivuinen teos Hugo Simberg. Pirut ja enkelit. Vaikka Simberg on keskeisiä suomalaistaiteilijoita, edellinen elämäkerta on 70 vuoden takaa, Sakari Saarikiven käsialaa.

Ruuskan mukaan Simberg halusi maalata suoraan kansalle. Hänen Tampereen tuomiokirkkoon luomiensa hahmojen kautta rahvas pystyi arvioimaan taidetta.

– Kaksitoista poikaa kantaa elämänseppelettä kohti Ylösnousemus-taulua. Jokainen kantaa elämän taakkaa omalla tavallaan. Jollekin elämä on raskas taakka, toiselle kevyt kantamus. Poikien alastomuus kuvaa alkuviattomuutta ja ihmistä ilman sosiaalista naamiota.

– Käärmeellä katossa on omena suussa ja selässä Ilmestyskirjan pedon siivet, Raamatun tarinan alku ja loppu. Enkelien siivet suojelevat käärmeen symboliselta pahuudelta ja kataluudelta, kuoleman hahmot muistuttavat elämän rajallisuudesta.

Pojat haluttiin vaihtaa enkeleihin

Ennen vuosien 1905–07 Tampereen tuomiokirkon taidejupakkaa Gallen-Kallelan teos Symposium oli aiheuttanut närää kymmenisen vuotta aiemmin, samoin Ville Vallgrenin patsas Havis Amanda nostatti tunteita heti Simbergin töiden jälkeen. Tampereen taideriita ratkesi yhden äänen enemmistöllä, kun sitä ennen kunnianarvoisa raati arvioi Simbergin työt.

Ruuskan mukaan tamperelaispappien mielestä alastomat pojanvartalot loukkasivat kirkossakävijän pyhiä tunteita. Se mikä sopi teatteriin, ei sopinut Jumalan pyhään temppeliin.

Yksityiskohta Hugo Simbergin Tampereen tuomiokirkon lehterikaiteeseen maalaamasta freskosta Köynnöksenkantajat. Kaikkiaan poikia on teoksessa 12. Kuva: All Over Press

– Keskusteluissa mietittiin poikien poistamista kokonaan, heidän vaihtamistaan enkeleiksi tai vähintäänkin heidän pukemistaan. Hufvudstadsbladetin pakinoitsija ehdotti, että pojille puettaisiin uimahousut jalkaan, jotta voidaan suojella pappien moraalia.

– Pilalehti Velikulta tarjosi kuvariidan ratkaisuksi siveellisesti välttämätöntä viikunanlehteä tai talvipalttoiden pukemista poikien päälle.

Pirut taiteilijan omakuvina

Ruuska arvioi Simbergin töiden kestosuosion salaisuuden piilevän niiden salaperäisyydessä.

– Ne eivät aukea eivätkä tyhjene yhdellä katsomiskerralla. Eri-ikäisenä, erilaisissa mielialoissa ja elämäntilanteissa ne näyttäytyvät hyvin erilaisina. Outoja fantasiamaailmoja kuvaavista teoksista löytää aina jotain uutta.

– Haavoittunut enkeli -teos on puhdasta fantasiaa. Silti se on juureva, ja sen voi paikantaa Tampereelle tai Töölönlahdelle. Köyhät rahvaan lapset ja ylimaallinen enkeli sulautuvat luontevasti toisiinsa.

– Simbergin pirut ovat liikuttavia ja inhimillisiä taiteilijan omakuvia. Hän maalasi omat rakkauspettymyksensä piruihin ja kuolleessa pirussa hän halusi tappaa itsestään oman pirullisen itsekkyytensä.

Taide kuuluu kaikille, jopa työväen lapsille.

Ruuskan mukaan piru-hahmoja karsastettiin aluksi outoina ja pelottavina kummajaisina.

– Syksyllä 1904 Simberg ei asettanut näyttelyyn yhtään piruaiheista teosta. Kriitikot kaipailivat piruja peläten, että taiteilija on kasvanut ulos mielikuvitusrikkaasta huumoristaan.

Taidekasvatusta kansakouluihin

Keväällä 1904 Firenzessä Hugo ihasteli kollegansa, Juhani Ahon vaimon, Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) kanssa, miten italialaislapset näkivät joka päivä ympärillään kauniita freskoja. Suomessa oli paljon lapsia, jotka eivät koskaan nähneet oikeaa tai edes kopioitua taideteosta.

– Heidän mielestään taideopetus pitäisi aloittaa viimeistään kansakoulussa ja opetuksen pitäisi olla korkeatasoista. Piirustuksen tuli olla vapaaehtoinen oppiaine eikä siihen saanut pakottaa lahjattomia.

– Taiteilijat perustivatkin 1906 Taideteoksia kouluihin -yhdistyksen. Se alkoi teetättää myös opetustauluja ja tarjosi näin taiteilijoille ansaintamahdollisuuksia. Simberg maalasi historianopetuksen tarpeisiin työn nimeltä Mustasurma.

Nähtävästi 1902 maalatussa Veljekset -teoksessa kaksi rahvaan poikaa katsoo telineellä olevaa, kenties Haavoittunut enkeli -teoksen ensimmäistä versiota, jonka malleina he olivat kantamassa haavoittunutta enkeliä.

Ruuskan mukaan maalauksesta henkii simbergiläinen ajatus siitä, että taide kuuluu kaikille, jopa työväen lapsille, jotka arasti lähestyvät maalaustelineellä olevaa taiteilijaherran kuvaa.

– Vuoden 1903 näyttelyluetteloon Simberg merkitsi maalauksen nimen kohdalle pitkän viivan, joten nimensä Haavoittunut enkeli sai myöhemmin. Jokaisella on oikeus tulkita näkemäänsä omista lähtökohdistaan. Taiteilija piti itse tätä suurta maalausta rakkaimpana ja tärkeimpänä työnään.

Rationaalisuus rajaa mielikuvitustamme

Mitä edellytettäisiin taiteilijalta tänä päivänä, että hänen teoksensa saavuttaisivat Simbergin teosten kestosuosion?

– Maailmamme on täyttynyt symboleista, elämme kuvatulvan keskellä. Lapset oppivat tuntemaan suuryritysten logot ennen kuin oppivat lukemaan. Helsingin Pasilan, Kalasataman ja Jätkäsaaren uudet tornitalot herättivät keskustelua. Millainen julkisiin tiloihin tilattava taide herättäisi samanlaisen keskustelun myrskyn kuin Simbergin teokset?

Helena Ruuskan mielestä Hugo Simbergissä oli paljon viatonta luonnonlasta. Kuva: WSOY/Pertti Nisonen

Ruuskan mukaan Simberg halusi teoksillaan luoda kirkon, ei kritisoida kirkkoa ja uskontoa.

– Simbergissä oli paljon viatonta ja intohimoista luonnonlasta. Nykyihmisen rationaalinen tietoisuus rajoittaa mielikuvitusta, jopa alle 40 vuotta vanhat talot puretaan. Mitä lapsenlapseni voi tästä päivästä ihailla 60 vuoden kuluttua?

Ruuskan mukaan Simbergiltä kysyttiin, miksi hän toi Tampereen tuomiokirkkoon vanhat jo tunnetut ja tunnustetut työnsä Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha.

– Kenties hän halusi jättää Tampereen tuomiokirkkoon osan omaa itseään itselleen rakkaimpien ja läheisimpien töittensä kautta, Ruuska miettii.

Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit. WSOY 2018. 432 sivua.