KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Juice Leskisen varhaisvuodet suomalaisen rokin syntyessä

Juice puhuu -kirjan haastattelut tehtiin hänen täyttäessään 40 vuotta.

Juice puhuu -kirjan haastattelut tehtiin hänen täyttäessään 40 vuotta. Kuva: Into

Tuntikausien haastattelunauhoilta löytyy tekemisiään tarkasti, mutta yhteiskuntaa löperösti analysoiva sanataiteen mestari.

Kai Hirvasnoro
19.2.2020 10.05

Kansantaiteilija Juice Leskinen täyttäisi tänään 70 vuotta, ellei olisi kuollut vain 56-vuotiaana 24.11.2006 monien vaikeiden sairauksien murtamana. Juicen kuolemastakin on pian 14 vuotta, mutta hän kuului siihen populaarikulttuurin sukupolveen, joka ajattomien teostensa ansiosta ei unohdu. Kuinkahan monen nykyisten ykköshittien tekijöiden tuotantoa kuunnellaan vielä 40 vuoden päästä?

Juhlavuoden kunniaksi Into-julkaisee kahdessa osassa haastattelut, jotka tehtiin 19.2.1990 alkanutta radiosarjaa varten. 40-osainen sarja tehtiin tamperelaiselle 957:lle, mutta sen julkaisivat monet muutkin radiot. Haastattelut tekivät kokeneet musiikkitoimittajat Waldemar Wallenius ja Harri Tuominen.

Juice puhuu – Kootut muistelmat ilmestyi sopivasti vuosipäivän alla. Juicen haastattelut on litteroitu juuri niin kuin hän puhui. Työn on tehnyt kirjan toimittaja Kaj Lipponen.

Kirja on suomirokin autenttista historiaa. Juice Leskistä pidetään yhtenä kolmesta suomeksi lauletun suomalaisen rokin perustanlaskijasta Dave Lindholmin ja Hectorin ohella.

Silloin unohdetaan, että mystikko Pekka Streng levytti Tasavallan Presidentin kanssa Magneettimiehen kuoleman jo vuonna 1970 ja pian 80 vuotta täyttävän M.A. Nummisen johtamalla Suomen Talvisota -yhtyeelläkin oli sormensa vankasti pelissä samana vuonna ilmestyneellä levyllä Underground-Rock. Sen sanoittajiin kuuluivat runoilijat Jarkko Laine (Lauri Kenttä) ja Markku Into (Taannehtiva seuralainen).

Rokin historia yhdellä LP:llä

LP-levy Juice Leskinen & Coitus Int ilmestyi 1973, jolloin rock’n’roll oli Suomessa edelleen pirun harvinaista. Levyttäviä bändejä oli kourallinen ja levyjä ilmestyi niin vähän, että oli mahdollista tuntea koko suomen iskelmästä rokimpaan suuntautunut kenttä. Perusjytää ja käännösbiisejä tehtiin edelleen paljon, siksi Juicen, Mikko Alatalon ja Harri Rinteen luotsaaman bändin levy on edelleen yksi Suomen kovimmista debyyteistä.

Levyllä on vain yksi hitti Heinolassa jyrää. Läpimurtobiisi Marilyn ilmestyi vasta sen jälkeen singlenä.

Levy kuulostaa tyyliltään sekavalta, mutta sille oli Juicen mukaan hyvä syy:

– Piti tälle LP:lle tiivistää kaikki se mitä angloamerikkalaisessa rokissa oli tapahtunut kahenkymmenen vuoden aikana. Niitä kielikuvia ja ideoita.

Niinpä onkin. Heinolassa jyrää on perusrokkia, Zeppeliini psykedeliaa, Hän sammuu lähinnä kantrirokkia ja Jeesus pelastaa bluesrokkia. Rockmusiikin silloisista tyylilajeista puuttuvat heavy ja proge, johon bändin silloiset soittotaidot eivät olisi riittäneetkään. Musiikillisesti vaikeampia samaan aikaan Rinteen Otavalankadun asunnolla syntyneitä biisejä päätyi Alatalon ensimmäiselle LP:lle Maalaispoika oon.

Klonkoti klonkoti klonkoti

Kirjan ensimmäinen osa kattaa tästä eteenpäin levyt XV yöhön (Tauko III) asti eli Coitus Intin jälkeen bändit Juicesta Slamiin. Tämä on makuasia, mutta minusta se oli Juicen vahvin kausi.

Haastattelunauhoilla Juice kertoo tavoitelleensa levyilleen sinfonista rakennetta. Se löytyy jo kakkoslevyltä Per Vers, runoilija, josta löytyy ehjä tarina, kun sen oikein oivaltaa. Sitä tukee vielä J.K. Juntusen sarjakuva. Rempseästi lähdetään liikkeelle pistämällä Suihke kainaloon, sitten bailataan, löydetään oma itsensä nimikappaleessa ja lopetetaan seestyneesti Afroditen poikaan.

Levyn biisien tausta on jännittävä:

– Mä olin tehtaassa, arkkileikkurilla kartonkitehtaassa. Ku laitettiin yhdenmittasia arkkeja, joista sitte tehtiin kahvipaketteja ja tämmösiä, niin se kone meni sillai klonkoti klonkoti klonkoti klonkoti. Ja ku tehtiin eri mittasii, kahta pituutta, ni se meni dinkkididi dinkkididi dinkkididi. Siitä tuli erilaisia rytmejä, jotka sitten on noissa biiseissä. Tää oli yhdenmittaista tää Juankoski Here I Come.

Ahdistunut tähti

Kahden LP:n ja monen singlehitin jälkeen Juice oli samoissa tunnelmissa kuin Pink Floydin Roger Waters muutama vuosi myöhemmin The Wall -tuplalla. Hän oli tähti, mutta se ahdisti.

– Herranjumala nuorena kölvinä vedetään, totta kai se meni ihan omaehtoisesti semmoiseen tilanteeseen, että näkee paljon ihmisiä, näkee niitten massakäyttäytymistä ja kuinka niitä sitten johdetaan. Mua rupes useesti pelottamaan sellaiset tilanteet, kun mä olin siellä sen massan ikään kuin johtotähti, joku symboli, joku messias. Nämä on helvetin pelottavia tilanteita, koska siitä tulee sellainen olo, että ne ihan sormenliikkeellä sais tekemään mitä vaan.

Saman tilan ja tunteen Alan Parker kuvitti Pink Floydin levyyn perustuvassa elokuvassa. Rocktähti samaistetaan siinä natsijohtajaksi.

Pink Floydista ja Roger Watersista poiketen Juice tulkittiin myös yksioikoisesti humoristiksi, mikä ärsytti. Levy Keskitysleirin ruokavalio syntyi osittain tästä tunteesta.

Individualisti pääkköyteen asti

Juice myöntää haastattelunauhoilla olevansa ivaaja eikä tyrmää sanaa individualistikaan. Hän tunnetusti vastusti kaikkia yhteenliittymiä ja organisaatioita. Lukeneeksi mieheksi hän oli omassa ajattelussaan pääkköyteen asti putkinäköinen ja naiivi tässä asiassa.

– Ei tommoset joukkoliikkeet, ne ei oo saanu varsinaisesti aikaan mitään. Ne on lähteny jostain liikkeelle ja pysähtyny johonki.

Kahdeksan tunnin työpäivä, koko sosiaaliturva, peruskoulu ja niin edelleen eivät Juicen mielestä olleet mitään tai eivät ainakaan joukkoliikkeiden aikaan saamia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Paitsi Juicesta itsestään ja hänen lauluistaan, Juice puhuu kertoo mukavasti suomalaisen rokin varhaisvuosista ja kypsymisestä kohti 1980-luvun kukoistusvuosia. Alku oli harvalukuisten enimmäkseen amatöörien tai puoliammattilaisten käsissä. 1980-luvun alkaessa bändejä ja genrejä oli paljon. Suomenkielisestä rocklyriikasta oli tullut käsite.

Juice oli tässä merkittävä vaikuttaja ja esikuva. 56-vuotisen elämänsä aikana hän itse esitti 347 levytettyä laulua. Hänen säveltämiään levytyksiä on 365 ja sanoittamiaan 554.

Kaj Lipponen, Harri Tuominen, Waldemar Wallenius: Juice puhuu – Kootut muistelmat vol.1. 248 sivua, Into.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään