Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES myöntää auliisti malminetsintä- ja kaivoslupia toiminnan seurauksia ja kattavia takuita kontrolloimatta. Puutteelliset luvat päätyvät hallinto-oikeuksien ratkottaviksi ja jälkisotkut useimmiten kuntien vastuulle. Luvituksessa ei huomioida kaivamisen raskasta ekologista selkäreppua eikä hiilijalanjälkeä.
Ihmeiden huipuksi Suomi antaa viedä uusiutumattomat luonnonvaransa maasta ilman korvauksia.
Kaivospolitiikassaan maailman onnellisin kansa toimii järjettömämmin kuin kansansatujensa hölmöläiset. Näillä sentään oli jokin tolkku touhuissaan.
Nykyisen kaivostoiminnan takana on 2000-luvun pääministerin Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen työministerin Mauri Pekkarisen peukalointi. Valvontaa tehneen alueellisen ympäristöhallinnon rapauttamisen lisäksi kaivoslakia säädettiin helpottamaan kaivostoimintaa, mikä näkyy ikävinä seurauksina ympäri maata.
Olin vuonna 2003 kollegani kanssa inventoimassa Sodankylän Kevitsan lettosoiden kuparin ja nikkelin kaivosvarausalueen kasvillisuutta. Kansan kielellä letto tarkoittaa upottavaa suota ja biologien kielellä soiden maaperän runsasravinteisuutta. Tämä näkyy vaateliaana kasvillisuutena ja on luonteenomaista emäksisten kivilajien alueille.
Kahloimme Kevitsan tunturia ympäröiviä soita, joilla kasvoi sadoittain luonnonvaraisia orkideoja, kuten punakämmekkää, kirkiruohoa ja herttakaksikkoa sekä kaarlenvaltikkaa ja muuta harvinaista lettojen lajistoa. Kevitsan lettojen kasvillisuus on yksi vaikuttavimmista Suomessa näkemistäni.
Nyt entisillä orkidealetoilla on 14 neliökilometriä kuun maisemaa louhinnan läjityskasoineen ja saostusaltaineen. Mikään ennallistaminen ei palauta lukemattomia uhanalaisia orkideoja ja merkittävää lajistoa. Boliden-yhtiön Kevitsan-kaivos työllistää nyt noin 340 henkilöä ja kääri sievoiset voitot vuonna 2020.
Tätä nykyä malminetsijät, louhinnan varaajat ja kaivajat ovat tehneet Suomi-neidon mekosta haulikolla sohlitun riekaleen. TUKES antaa lupia riskialttiille hakemuksille, joista yksi sijaitsee kotikunnassani Pinsiön-Matalusjoen Natura 2000 -alueen valuma-alueella. Sotkamo Silver Oy:lle ja sittemmin NewPeaks Finland Oy:lle kultaesiintymän tutkimiseen annettu lupa-alue sijaitsee vain 300 metrin päässä joesta.
Joessa elää uhanalaista jokihelmisimpukkaa eli raakkua ja sen väli-isäntää purotaimenta. Nämä ovat jääkauden jäänteitä ja ihmeen kaupalla säilyneet joella. Raakku on yksi maamme vastuulajeista EU:ssa. Luvan mukaan toiminnasta ei olisi seurauksia joen luontoarvoille. Käytännössä malminetsinnän porausten ja kaivuun räjäytysten kemikaalit valuisivat puroon maan sisäisiä vesisuonia myöden tuhoisin seurauksin.
Kaivoslaki vaatii muutoksia ja on parhaillaan lainlaatijoiden pöydällä. Lakiin tarvitaan tiukennukset kaivuun ja ympäristölupaehtoihin vastaamaan riskien ennakointia ja korjaamista. Yhtiöiden vakavaraisuus ja takuut tulee todistaa. Arvokkaat luontoalueet tulee rajata kohdekohtaisesti selvitetyillä suojavyöhykkeillä.
Luvituksessa TUKESin valtuuksia on tiukennettava ja kontrolloitava ja kaivosyhtiöiden on maksettava kunnille tarvitsemansa infra. Toiminnan ilmastokuorma on sisällytettävä vaikutusten arviointiin ja korvauksiin.
Yhtenä tärkeimmistä muutoksista kaivannaisille on määrättävä käypä hinta.
Kirjoittaja on nokialainen eräopas ja luontokartoittaja.
Virheellinen 14000 km2 on jutussa korjattu 7.4. 14 km2:ksi.
lehti 