Eletään 1960-luvun alkuvuosia. Nuori mies löydetään junassa kuolleena englantilaiskaupungissa. Poliisin tarkastuksessa selviää miehen olevan islantilainen Gunnar Pålsson Kampen. Miehellä on maissinkeltaiset hiukset ja harmaat silmät ja asunaan hänellä on päällystakin alla vain sairaalapyjama. Passin lisäksi hänen taskustaan löytyy kartta, johon on merkitty määränpää hakaristillä. Vainaja oli matkalla kansainvälisen uusnatsijärjestön perustamiskokoukseen.
Islantilaisen kirjallisuuden merkkihenkilöihin lukeutuva, Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnollakin palkittu Sjon (Sigurjon Birgis Sigurösson) aloittaa kerronnaltaan monikerroksisen, mutta silti tiiviin romaaninsa kuvauksella päähenkilönsä kuolemasta. Mies kokee luonnollisen kuoleman – fysiologinen syöpä voittaa ideologisen syövän, mutta sen jälkeen tarina vasta oikeasti alkaa.
Tapa, jolla Sjon luomansa henkilökuvan kautta kuvaa sodanjälkeistä Islantia, ja uusfasismin sijaa siinä, on lukijalle haaste. Se on sitä varsinkin siksi, että kirjoittaja ei harrasta juonensa kerronnassa yhdenmukaista kaavaa. Juonen osat vaihtelevat tarinan edetessä, jopa toisistaan irrallisilta tuntuvina muisteluina, kirjeinä, tuokiokuvina.
Miksi kansallissosialismi sai juuri Natsi-Saksan rikosten jälkeen islantilaisnuorukaisen pauloihinsa? Sen on lukijaansa arvostava kirjoittaja halunnut jättää luettavaksi rivien välistä. Estettä tapahtuneelle ei kuitenkaan saanut aikaan edes sosialidemokraatti-isän potema Hitler-kammo, jonka nuorukainen näki läheltä. Toisaalta muistettakoon: vihjeiden viljely ja lukijan omalle ajattelulle ainesten kylväminen on Sjonin aikaisemmallekin tuotannolle tunnuksenomaista.
Päähenkilö Kampen omaksui kansallisosialismin aatteet puhtaan rodun oppeineen ja osallistui uusnatsiverkostoon rakentamiseen. Varhainen kuolema keskeytti hänen etenemisensä tässä pohjoismaiset rajat ylittämään pyrkineessä uusnatsismin verkostossa.
Kuten muissakin pohjoismaissa, oli fasismilla sodan jälkeen kannattajansa myös Islannissa. Kirjoittajan mukaan teoksen päähenkilöllä on tosielämän esikuva ja kirjalla on muutenkin yhtymiä todellisiin tapahtumiin.
Sjon (Sigurjon Birgis Sigurösson): Maissinkeltaiset hiukset, harmaat silmät. Suomentaja Tuomas Kauko, Like 2021. 118s.
lehti 