KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Karjalan kieli on kova sana – Karjalankielisten kulttuuri- ja karaoketapahtumien suosio kasvaa

Näyttämötaiteilija Timoi Munne kiertää parhaillaan Suomea esittäen kolmikielistä Unis da mierol -teatterimonologia.

Näyttämötaiteilija Timoi Munne kiertää parhaillaan Suomea esittäen kolmikielistä Unis da mierol -teatterimonologia.

Karjalan kielen puhujat ja kulttuurin harrastajat Suomessa ovat pieni mutta pippurisen aktiivinen porukka, joka on levittäytynyt pitkin itärajaa ja vähän muuallekin.

Pentti Stranius
9.11.2021 15.15
Fediverse-instanssi:

Karelia Folkin järjestämä Pajot – karjalaiset musiikkipäivät Kontiolahdella on laajentunut laulujuhlista koko perheen Pohjois-Karjala-kulttuuritapahtumaksi. Lokakuussa Pajot Sygyzyn pääesiintyjinä nähtiin muun muassa Burlakat, Pekko Käppi ja Loimolan Voima. Parhaillaan Suomea kiertää näyttämötaiteilija Timoi Munne esittäen kolmikielistä Unis da mierol -teatterimonologia. Munne hallitsee kotikielensä karjalan ohella myös venäjän ja suomen.

Unis da mierol (Unissa ja vierailla mailla) on ainutlaatuinen, ensimmäinen Suomessa tehty ammatillinen karjalankielinen teatterimonologi. Esitys on erinomaisen herkästi ja valovoimaisesti toteutettua yhden miehen teatteritaidetta. Petroskoissa näyttelemistä opiskelleen näyttämötaiteilija Timoi Munnen käsikirjoittaman ja ohjaaman monologin ensi-ilta oli Taipaleen Valistustalossa Viinijärvellä lokakuun alussa Se on nyt nähtävissä erityisesti “Karjalan kielen viikolla”, marraskuun lopulla.

Monologi kertoo Santeri-pojan unista ja unelmista, hänen evakkomatkastaan, kokemuksistaan sodan jaloissa ja myös ryssävihasta Pohjanmaalla, jonne evakkoretki päättyy. Timoi Munne eläytyy moneen rooliin pelkkää hattua, takkia ja kieltä vaihtamalla. Juuri ajan henki ja esittäjän vahva kulttuurintuntemus näkyy ja kuuluu. Munne on monilahjakkuus, joka on tehnyt musiikkia Folkswagen-yhtyeessä, joten lauluosuuksiakin monologissa kuullaan. Hän on ollut käsikirjoittajana Yhteinen sävel -TV-sarjassa, toiminut Maarianvaaran kesäteatterissa sekä näyttelijänä että tuotannollisissa tehtävissä. Munne esitti jo kymmenisen vuotta sitten kirjailija Heikki Turusen teksteihin perustuvaa suosittua monologia Maan syli. Hän on myös toimittanut Turusen kootut runot Hehkuva sydän sekä uusimman romaanin Timotein tuoksu.

Monologi perustuu historiallisiin tositapahtumiin. Vuonna 1939 talvisodan alkaessa Suojärven Hyrsylänmutkan asukkaat jäivät Neuvostoliiton hyökkäyksen myötä puna-armeijan miehittämiksi. Talvella heidät siirrettiin Petroskoin lähelle Interposolkan leirille siviilisotavangeiksi. Rauhan tultua he joutuvat odottamaan vielä toukokuun lopulle ennen kuin heidät palautettiin Suomeen. Vuoden 1944 jälkeen Hyrsylään ei enää ollut asiaa. Karjalaisten oli aloitettava uusi elämä, uusilla elinpaikoilla, uusissa olosuhteissa. Oma kieli, usko, elämäntapa ja identiteetti joutuivat koetukselle.

Karaokea karjalaksi

Maailman ensimmäinen karjalankielinen karaoketallenne on sekin historiallinen saavutus. Karaoketiähti olet sinä, Karaoke karjalakse (pajot.fi/karaoke) sisältää tulkintoja laajalla skaalalla ja karjalan kielen eri murteillakin – mukana on folkkia, rokkia ja iskelmiä. Suomessa esimakua tallenteesta saatiin Rääkkylän kihauksessa keskikesällä 2021 ja sitten varsinainen julkistamiskiertue toteutui syksyllä hilpeissä tunnelmissa Nurmeksen Bomballa ja Ilomantsin Parppeinvaaralla. Toivottavasti Karaoke karjalakse leviää myös Petroskoihin ja muualle Venäjän Karjalaan.

Jussi Sinkkonen on Kontiolahden Pajot-festivaalin puuhamies.

Jussi Sinkkonen on Kontiolahden Pajot-festivaalin puuhamies.

Karaokeillat ovat tuttuja Suomen itärajallakin, mutta laulukielinä ovat olleet lähinnä suomi tai englanti. Ajatus karjalaisesta karaokesta syntyi Karelia Folkin parissa Kontiolahden Pajot-festivaalilla, joka julkisti vuonna 2020 syksyllä Parempi Pajot 2020–2021-hankkeen. Sen puuhamies Jussi Sinkkonen on suunnitellut, kuvannut, kuvittanut ja leikannut lähimain kaikki kappaleet. Kaiken lisäksi hän on kaivanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta upeaa kuvamateriaalia, valokuvia ja liikkuvaa kuvaakin laulujen taustaksi. Tuotantopuolella asiantuntijana on toiminut Timoi Munne ja hankkeen projektipäällikkönä Karelia Folkin puheenjohtaja Jari-Pekka Kinnunen. He ovat Folkin varapuheenjohtaja Pia Paanasen kanssa osaavia Kontiolahden Pajot-festivaalin organisaattoreita ja kehittäjiä.

Sinkkonen on tehnyt ison työn videoiden taustojen kuvittamisessa, ymmärtänyt visuaalisen puolen tärkeyden. Sovituksissa ja miksauksessa ja muissa tuotannollisissa tekemisissä on ollut apuna joukko muitakin ammattilaisia. Teksteistä ja alkuperäisesityksistä mukana ovat esimerkiksi Santtu Karhu & Talvisovat, Arto Rinne & Myllärit, Kristiina Olanto, Loimolan voima, Timoi Munne &Folkswagen – ja onpa levyllä myös kansanlauluja ja iskelmiä. Mainittakoon niistä vaikka Ruskie neicut, Tietoi karjalas ja Karjalan kumbuzil. Munne ja Karhu ovat tehneet myös aivan valloittavan karjalankielisen version Leevi& the Leavings -yhtyeen tunnetusta Pohjois-Karjala-kappaleesta nimellä Suvi-Karjal. Kun Virpi Eronen esitti sen leiskuvaan tyyliinsä Ilomantsin Parppein pirtissä, täysi sali yleisöä puhkesi pitkiin aplodeihin…

Karaoke karjalakse- laululista nyt karaokeravintoloissa

Pia Paanasen mukaan karjalan kielellä voi nyt laulaa kaikissa Feelment®-karaokealustaa käyttävissä ravintoloissa, kuten Joensuussa Koivussa, Kammarissa, Huumassa ja Ilonassa. Lisäksi videot löytyvät YouTubesta ja pajot.fi-sivustolta.

Jari-Pekka Kinnunen kiittää Kontiolahden kuntaa ja yksityisiä rahoittajia siitä, että esimerkiksi viides Pajot-festivaali saatiin toteutettua entistä laajempana koko perheen Karjala-tapahtumana lokakuussa 2021. Sen sijaan hän kyllä ihmettelee Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön (KKES) nuivaa suhtautumista Pajot-hankkeisiin. Avustuksia ei ole tullut monista haemuksista huolimatta.

Oululainen karaoke-puoliammattilainen , FT ja kirjailija Eero Suvilehto määrittelee Japanista alkunsa saaneen karaoke-laulutyylin turhan aliarvostetuksi “köyhän miehen oopperaksi”: Se on kuitenkin vaativa ja monia taitoja yhdistävää laulutaidetta parhaimmillaan. Hienoa, että tämä taiteenlaji on karjalankielisenäkin nyt tehty tunnetuksi, kielimies Suvilehto kiteyttää. Hän pitää karaokea myös hyvin terapeuttisena ilmaisukeinona, aivan tavallisen kansan ikiomana laulutaiteena.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija, FL ja tutkiva toimittaja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset