Peruskoulun yläaste voi olla painajainen, jota ei pääse pakoon vaikka voisi kuinka huonosti, olisi koulukiusattu tai ainakin alimmalla portaalla luokan valtapeleissä. Miksi sitä sitten haluaisi osallistua aikuisena luokkakokoukseen, jossa traumat todennäköisesti nousevat uudelleen pintaan? Sitä joutuu itseltään kysymään psykologisen jännityksen mestarin Jenni Multisillan kolmannen romaanin päähenkilö Maija. Hänellä on kaiken lisäksi jokin salaisuus kouluvuosiltaan, joka ei saisi paljastua.
Edellisessä romaanissaan Mitä tapahtui merenneidoille Multisilta kuvasi nuoria naisia epämääräisen taideprojektin ja ilma-akrobatian parissa.
Myös Kuinka tähdet kuolevat -romaanissa pääosassa ovat nuoret naiset. Multisillan teokset toimivat yhtä hyvin aikuisten kuin nuorten jännitysromaaneina – tai vain romaaneina. Niin tarkkanäköistä hänen koulukuvauksensa on. Päähenkilöiden sisäiset äänet ja takaumissa kuvattu kouluarki puhuttelevat ehkä paremmin nuoria, jotka elävät heidän kanssaan samaa elämänvaihetta tai se on ainakin lähellä.
Uudessa romaanissaan Multisilta luo heti ensimmäisillä sivuilla hurjan jännitteen edessä olevaan musiikkiluokan luokkakokoukseen 15 vuotta yläasteen päättymisen jälkeen. Sen saa aikaan juuri hienosti rakennettu Maija, joka ei ole kuulunut joukkoon. Mutta oliko hän peluri vai pelien uhri?
Musiikkiluokan opettaja Salo harjoitutti Chicago-musikaalia yhdeksännen luokan oppilaillaan. Kilpailu Roxien osasta kävi kuumana, eikä juonitteluilta vältytty teinityttöjen kesken. Roolin halusi Maija, mutta myös luokan uusi tyttö, Maijan paras ystävä tai ”ystävä” Jessika.
Salolla on ollut myös suosikkityttönsä, joita hän on kuljettanut äänittämään demoja huvilalle, joka toimii nyt Villa Toivon nimellä luokkakokouksen kohtauspaikkana. Mutta huhujen mukaan huvilalla on tehty muutakin kuin äänitetty laulua.
Maijan salaisuus ja luokkakokoukseen osallistuvien teiniaikojen jännitteet luovat hurjan latauksen, jota Multisilta ei aivan saa pidettyä yllä romaanin keskivaiheilla, koska itse viikonlopun mittaisessa luokkakokouksessa ei tapahdu juuri mitään. Pojat jäävät tässä pelissä statisteiksi. Lopussa Multisilta kuitenkin järjestää sarjan yllätyksiä, jotka taituruudellaan erottelevat todellisen tekijänaisen aloittelijoista.
Maija on hieman kuin edellisen romaanin Nella. Kummastakaan ei voi olla varma, mitä heille tapahtuu ja on tapahtunut oikeasti, ja mikä on vain oman pään sisäistä harhaa. Ei voi kuitenkaan sanoa, että Multisilta kopioisi itseään, niin erilaisia kirjat ovat.
Edelliselle romaanille Multisillan omaa kosketuspintaa antoi hänen ilma-akrobatiaharrastuksensa. Uusimmassa yksi taustavaikuttaja on ykköstyypin diabetes, jota hän on sairastanut 16-vuotiaasta lähtien.
Jenni Multisilta: Kuinka tähdet kuolevat. 359 sivua, Like.
lehti 