Inflaatio jyllää Suomessa kuten muuallakin korkeissa lukemissa. Samaan aikaan käynnissä on julkisen alan palkkakierros, ja syksyllä edessä on sitten teollisuuden palkkaneuvottelut. Työnantajat pelkäävät, että liian kovat palkankorotukset johtavat kurimukseen, työntekijät haluavat luonnollisesti inflaation edellyttämiä korotuksia. Miten tämän yhtälön voisi ratkaista, toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà?
Suomen kilpailukyky on korkealla tasolla eli palkankorotukset eivät tällä hetkellä uhkaa Suomen menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Lisäksi täytyy muistaa, että korkeampi inflaatio piinaa myös muita maita ja Suomen inflaatio on pysytellyt alle euroalueen keskiarvon. Palkkamaltin sijaan peräänkuuluttaisin tässä tilanteessa hintamalttia.
Toisin sanoen yritykset voivat tinkiä hieman katteistaan ja jättää hinnankorotukset tekemättä. Tämä myös hidastaisi inflaatiota ja hillitsisi siten palkankorotusvaatimuksia.
”Polttoaineveron lasku voisi antaa väärän signaalin kuluttajille ja yrityksille”
Inflaatio ei johdu Suomen toimista, mutta mitä keinoja hallituksella olisi vaikuttaa siihen?
Inflaatio on Suomessa pääosin kustannusinflaatiota, joka johtuu energian ja ruoan hinnan kallistumisesta globaalisti. Hallituksella on melko vähän työkaluja vaikuttaa tämänkaltaiseen inflaatioon.
Talouspolitiikan kiristäminen ei vaikuta globaaliin energian tai ruoan hintaan, mutta se ajaisi Suomen talouden taantumaan. Hallitukselle oleellisempaa on nyt uudistaa tuotantorakennetta irti fossiilisista polttoaineista ja siten venäläisestä energiasta mahdollisimman nopeasti.
Tämä ehkäisee tehokkaasti inflaation pitkittymistä. Lyhyellä aikavälillä hallitus voisi tukea hintamalttia erilaisilla kannustimilla.
Eli ainakaan veronkevennyksille ei tässä tilanteessa ole oikea hetki?
Yleiset veronkevennykset elvyttäisivät taloutta, mutta Suomi ei tällä hetkellä ole taantumassa. Veronkevennykset saattaisivat myös ruokkia inflaatiota entisestään.
Veronkevennysten sijaan kannattaisi kohdennetummin panostaa ostovoiman turvaamiseen. Hallitus on jo tukenut työmatkoista aiheutuvia lisäkuluja verotuksessa.
Nyt voisi olla hyvä hetki siirtää kiky-sopimuksessa palkansaajille siirrettyjä sosiaalivakuutusmaksuja vuorostaan takaisin työnantajille. Se vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa yli miljardilla eurolla vuodessa.
Oikeistopuolueista on vaadittu polttoaineveron laskua, kun bensan hinta on noussut. Miten se vaikuttaisi tällaisessa tilanteessa?
Polttoaineveron lasku voisi antaa väärän signaalin kuluttajille ja yrityksille, ettei fossiilisista polttoaineista tarvitsekaan päästä eroon. Lisäksi se olisi valtiolle kallis tapa tukea ostovoimaa.
Pääekonomisteillakaan ei ole kristallipalloa, mutta kysyn silti. Milloin tämän inflaation voi odottaa helpottavan?
Ennustelaitokset näkevät inflaation palaavan normaalin kahden prosentin tuntumaan ensi vuonna. Ukrainan sodasta johtuva energian ja ruoan hinnan nousu näkyy pääosin tänä vuonna, joten pidän kyseistä skenaariota uskottavana.
Toisin kuin Yhdysvalloissa, Euroopassa inflaatio ei myöskään ole levinnyt laajemmin talouteen kysyntäinflaatioksi. Tämäkin puoltaa inflaation taittumista tämän vuoden jälkeen.