KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Iida Rauma voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.– Kaikki taide ei tietenkään ole luonteeltaan avoimen poliittista, mutta minulle kirjailijana on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan maailmaan, Iida Rauma tähdentää.Haastattelu on julkaistu KU:ssa ensimmäisen kerran huhtikuun 2022 numerossa.

Siskotuulikki Toijonen
1.12.2022 12.00

Iida Rauma

Iida Rauma (s. 1984) on Turussa ja Helsingissä viihtyvä kirjailija ja valtiotieteiden maisteri.

Esikoisromaani Katoamisten kirja (2011) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana.

Rauman toinen romaani Seksistä ja matematiikasta (2015) sai Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon sekä Tulenkantaja-vientikirjapalkinnon ja on Eurooppalaisen kirjallisuuspalkinnon suomalaisella shortlistalla.

Rauma harrastaa linokaiverrusta ja musiikintekoa sekä päätoimittaa queerfeminististä Ménage à trois -pornolehteä.

Turkulaiskirjailijan kolmannessa romaanissa Hävitys, alaotsikoltaan Tapauskertomus (Siltala 2022), yksityinen, omakohtaisesti koettu vääryys laajenee yleiseksi, universaaliksi puheenvuoroksi kiusattujen ja tuhottujen puolesta.

Hävitys kuvaa koskettavasti lapsiin kohdistuvaa rakenteellista sortoa ja väkivaltaa. Väkevän teemansa ohella se on taiten kirjoitettu, kielellisesti kirkas, kiinnostava ja harvinaisen vihainen, selkeäsanainen hyökkäys valtaapitäviä aikuisia vastaan.

– Minua on lapsesta asti vaivannut tunne siitä, että lasten ja aikuisten välisissä suhteissa on jotain mätää. Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, miten kouluissa suhtaudutaan lapsiin tai lasten kohtaamaan väkivaltaan ja siinä, miten vuosikymmenten mittaan harjoitettu leikkauspolitiikka on kohdistunut juuri lapsiin. Yhteiskuntapolitiikkaa ei ole tehty lasten etu edellä, vaan tärkeämpänä on pidetty vanhempien ikäluokkien työeläkkeitä. Laajimmillaan lapsivihamielinen kulttuuri näkyy siinä, miten lapsilta ja tulevilta sukupolvilta ollaan riistämässä tulevaisuus ja elinkelpoinen planeetta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hävitys tuo mieleen muun muassa Émile Zolan kuuluisan kirjeen, jossa hän 1898 syytti Ranskan viranomaisia totuuden peittelystä ja antisemitistisestä syrjinnästä. Tai hiljattain ilmestyneen Eduard Louisin Kuka tappoi isäni -kirjan, jossa hän syyttää Ranskan presidenttiä ja muita valtaapitäviä isänsä kohtalosta ja kuolemasta. Hävityksen syytöksenä on se, että lasten asema on hirveä ja kasvatus, jota heihin sovelletaan, automaattisen alistavaa.

– Lapsiin kohdistuvalle järjestelmälliselle sorrolle ei ole olemassa kieltä. Jos joku kokee väkivaltaa esimerkiksi sukupuolensa, luokkansa tai ihonvärinsä vuoksi, pystymme hahmottamaan, millaisista kulttuurisista voimista on kyse ja puhumaan asiasta. Sen sijaan meillä on heikko käsitteellistys siitä, että joku kokee väkivaltaa siksi, että on lapsi.

Kirjan rakenne on kiinnostava. Tyylillisesti kirja on apologia, puolustuspuhe, jossa kaltoinkohtelijat tulevat kuvatuiksi melkoisina hirviöinä. Samalla saa huutia Turun ”kehitys” ja koko maailman markkinavetoinen kasvu. Tieteen ja taiteen vastakkainasettelu ja rinnakkaisuus on kirjassa kiinnostavaa ja terävänäköistä.

Hävitys pohjaa taidokkaaseen vuorotteluun eri kerrontatapojen ja kielirekisterien välillä fiktiota ja faktaa suvereenisti sekoittaen. Teksti lähenee parhaimmillaan maagista tajunnanvirtaa. Rauma sämplää taidokkaasti kirjakielen ja Turun murteen välillä. Mehevä murre ja eläväinen kerronta tuovat Hävitykseen vapauttavaa huumoria.

Häkkiin ahdetut lapset ja eläimet

Hävitys kuvaa kahden keskushenkilön, kouluväkivallan kohteeksi joutuneen historianopettaja A:n ja kirjailija Iran, kouluaikaista ja nykyistä elämää kahdella aikatasolla. Kirja osoittaa kirjallisuuden kyvyn kertoa totuus silloinkin, kun kaikki muut tavat sen esille tuomiseen on torjuttu tai tuomittu hulluiksi.

Kirjassaan Rauma murtaa näkemykset lasten asioiden yhteiskunnallisesta painoarvottomuudesta.

– En usko, että lasten arvomaailma on jotenkin irrallaan aikuisten arvoista. Jos yhteiskunnassa lietsotaan kilpailuhenkeä, toisten polkemista ja ihmisten laittamista paremmuusjärjestykseen, olisi outoa, jos lasten keskuudessa ei tapahtuisi samoin.

Rauma muistuttaa, että kouluissa lapsiin kohdistuu monenlaista, aivan turhaakin, vallankäyttöä, eivätkä lapset ole kouluissa lähtökohtaisesti vapaaehtoisesti.

– Uskon, että ihminen ei tässä suhteessa eroa mitenkään muista eläimistä. Stressaavat ja epälajityypilliset olosuhteet johtavat helposti erinäiseen häiriökäyttäytymiseen ja väkivaltaan. Lasten ongelmia vain selitetään biologisoimalla ne heidän ominaisuuksikseen ja ratkaisuiksi ehdotetaan erilaisia lapsiin kajoavia toimenpiteitä, sen sijaan että korjattaisiin olosuhteita, jotka ongelmat aiheuttivat.

Viha-rakkaussuhde Turkuun

Hävitys on myös paneutuva, rakastava kuvaus Turusta.

Kirja kuvaa herkkävireisen omakohtaisesti Turun surullista historiaa ja henkilöhistoriaa metaforisesti ihmisen tuhoamiseen rinnastuen.

– Suhteeni Turkuun on viha-rakkaussuhde. Toisaalta Turun pitkä ja rikas, vuosisatojen mittainen historia kiehtoo minua. On upeaa kävellä samaa jokirantaa Henrik Gabriel Porthanin tai 1600-luvulla päiväkirjaa pitäneen ylioppilaan kanssa. Toisaalta Turku on käsittämättömän lohduton ja kamala paikka, jossa liikkuessa tulee joka kerta vihaiseksi, kun tietää, mitä kaikkea nykyisten rujojen tasakattotalojen tieltä on tuhottu. Turussa vallitsi vuosikymmeniä grynderivetoinen rakennuspolitiikka, jossa kaikesta vanhasta tehtiin säälimättä selvää, eikä muulla kuin hyvävelikerholaisten taloudellisilla voitoilla ollut väliä.

Nykyään Turussa vallitsee täsmälleen sama hävityksen kulttuuri.

– Esimerkiksi Kupittaan ihastuttava 1930-luvulla perustettu siirtolapuutarha-alue halutaan jyrätä kerrostalojen alle, vaikka puutarha on merkittävä osa Turun työväestön historiaa ja sen uskomattoman monipuolisesta kasvistosta aukeaa näkymä suomalaisten puutarhanhoidon historiaan. Muissa kaupungeissa tällaisten ainutlaatuisten ja vehreiden ympäristöjen arvo on jo ymmärretty ja niitä pyritään suojelemaan, mutta Turussa vain tonttimaan hinnalla on väliä.

”Lapsille tai tuleville sukupolville ei jätetä mitään.”

Iida Rauma uskoo, että samanlainen ahneus, näköalattomuus ja typeryys löytyy myös planeetan ekosysteemien tuhoamisen taustalta.

– Lapsille tai tuleville sukupolville ei jätetä mitään, ei mielekästä kaupunkiympäristöä eikä edes elinkelpoista planeettaa, kun valtaapitävien rikkaiden pieni porukka välittää vain omasta edustaan. Kirjani henkilön Nordinin sanoin: Turku on selvinnyt Herra ties, miten monesta tulipalosta, sodasta ja Neuvostoliiton pommituksista muttei omasta kaupunkisuunnittelustaan.

Julkisissa puheenvuoroissaan Rauma korostaa lasten ja vanhempien ihmisten vastakkainasettelua ja toivoo jopa äänestysiän alentamista ja kansanliikettä, joka puuttuisi lasten ja nuorten kohtaamaan sortoon.

Hänen mielestään lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi.

– Niin kauan kuin meillä ei ole ymmärrystä jonkin epäoikeudenmukaisuuden tai sorron olemassaolosta emme voi järjestäytyä ja toimia sitä vastaan.

Romaanin universaali viesti on voimakas ja selkeä. Ihmisen edistys on sortamista ja tuhoamista. Rahan kiilto silmissä pistetään mitä hyvänsä matalaksi.

Kirjan ensimmäinen lause on lohduton ”mikään ei ole muuttunut”. Tämä toteamus myös päättää vavisuttavan teoksen.

Iida Rauma: Hävitys. Tapauskertomus (Siltala 2022)

Iida Rauma

Iida Rauma (s. 1984) on Turussa ja Helsingissä viihtyvä kirjailija ja valtiotieteiden maisteri.

Esikoisromaani Katoamisten kirja (2011) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana.

Rauman toinen romaani Seksistä ja matematiikasta (2015) sai Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon sekä Tulenkantaja-vientikirjapalkinnon ja on Eurooppalaisen kirjallisuuspalkinnon suomalaisella shortlistalla.

Rauma harrastaa linokaiverrusta ja musiikintekoa sekä päätoimittaa queerfeminististä Ménage à trois -pornolehteä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Mirkka Lappalaisen historiateos lähentelee dekkaria

Uusimmat

Suomalaisia ISAF-kriisinhallintajoukkoja partioimassa Sharar Bolakin piirikunnassa Afganistanissa marraskuussa 2011.

Kysymyksiä humanitaarisista interventioista: kolonialismia vai oikeutettua toimintaa ja miten keskustelut Valladolidissa vuosina 1550–1551 liittyvät siihen

Kaupan alan tyäntekijöillä menee taloudellisesti aiempaa huonmmin. Kuva on kauppakeskus Mall of Triplasta Helsingistä.

Kaupan työntekijöiden oma talous yhä heikompi

Teollisuuliitto on valmis tarvittaessa koviin toimiin. Sitä varten organisaatiomme on vuosien varrella hankkinut sellaista vaurautta, että tällaiseen taisteluun kykenemme, sanoo ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

”Translaki ei tule vaikuttamaan Päivi Räsäsen arkeen mitenkään – monelle se on elämän tai kuoleman kysymys”

 
02

Puolustusministeri myöntänyt vientiluvan puolustusmateriaalille Turkkiin – Li Andersson: Asiaa ei ole käsitelty hallituksessa, vientilupaa ei tulisi myöntää

 
03

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
04

Vartijaväkivalta ei ole uusi ilmiö – entinen graffitimaalari ja toimittaja kertovat kokemuksistaan

 
05

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

20 vuotta sitten: Vasemmistoliitto pohti demokratian rapautumista – Köyhät ja osattomat nukkuvat vaaleissa

27.01.2023

Kaatopaikka muuttui viherkeitaaksi Zimbabwen Bulawayossa

27.01.2023

Näin Turussa: Yhä 1 500 lasta jonossa neuvolaan

27.01.2023

Teollisuusliitto varautuu työtaisteluun: ”Aika käy vähiin”

27.01.2023

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

27.01.2023

Marin pyysi transihmisiltä anteeksi eduskunnassa käytävää keskustelua

26.01.2023

Turkin kiristykseen ei pidä suostua, Rauhanliitto kommentoi asevientiä

26.01.2023

Viime vuonna reaaliansioissa oli pahin lasku yli 60 vuoteen –  Li Andersson: ”Oikeisto on valintansa osoittanut”

26.01.2023

Hakkuut uhkaavat Uudenmaan lintumetsää: Kansanedustaja vaatii metsän säästämistä

26.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään