En normaalisti jaksa lukea leppoisia cosy crime -dekkareita. Antiikki ei kiinnosta yhtään. Toimittaja Hanni Maulan esikoisdekkarissa Vintagea ja veritekoja ne yhdistyvät. Se on aivan ihastuttava maalaismiljööseen sijoittuva kepeä rikostarina.
Eläkkeellä oleva kirjastonhoitaja Helvi Helve löytää mussukaksi kutsumansa puudelin kanssa naapurinsa Ari Paateron kuolleena tämän talosta. Helvin huomion kiinnitti se, että valot olivat palaneet Paateron talossa päiväkausia. Taideorientoituneen vainajan sängyn alla oli salkullinen rahaa.
Ollaan hauholaisessa kylässä. Kärkkäästi asioihin puuttuva Helvi Helve haistaa palaneen käryä vaikka paikalle hälytetty vanhempi konstaapeli Anna Järvinen Hämeenlinnan poliisista pitää Paateron kuolemaa luonnollisena. Pian koossa on kolme amatöörietsivää, kun Helvi saa kimppaansa kyläkaupan munkkimestari Hannu Kallion ja naapurinsa perinnerakentaja Riitta Rantasen.
Brittiläisissä sarjoissa tällaisten dekkarien keskuspaikka on pubi, tässä kyläkauppa, jota Hannu hoitaa talviaikaan yksin. Siellä kahvin ja sherryn juonnin lomassa spekuloidaan naapuritalon tapahtumia. Ne vauhdittuvat, kun vainajan poika yrittäjä Pasi Paatero ilmestyy pikavauhtia hakemaan sieltä arvokkaita muotoilija Paavo Tynellin suunnittelemia valaisimia.
Vintagea ja veritekoja -dekkarissa on mukavan touhukas pöhinä. Ruumiita tulee lisää ja mahtuu mukaan yksi tuhopolttokin. Väkivalta on silti minimissään. Vaikka murhia tapahtuu, teoksen pääpointti ovat herkulliset henkilöhahmot ja hyvä mieli hyppysellisellä romantiikan aavistusta. Sitä saadaan, kun eronnut vanhempi konstaapeli Anna Järvinen sekaantuu yhä tiiviimmin kolmikon omaperäisiin tutkimuksiin.
Antiikin harrastajille Vintagea ja veritekoja on antoisin, sillä Hanni Maulalla näyttää olevan paljon tietoa vanhoista arvoesineistä. Hän ei kuitenkaan vyörytä sitä liikaa meitä muita kyllästyttämään. Tarina etenee vinhasti hyvien henkilöhahmojen ja riittävän useiden käänteiden varassa kohti onnellista loppua. Sen uskaltaa paljastaa, koska tämä ei ole mikään yllätys tässä tyylilajissa.
Vaikka Vintagea ja veritekoja tarjoaa lempeää jännitystä, on sen kotimaisen designin ympärille kietoutuva rikosjuoni näppärä ja hyvin kehitelty. Kaikkea muuta kuin kevytsarjaa.
Hanni Maula: Vintagea ja veritekoja. 365 sivua, Karisto 2025.
lehti 