Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Heinävedellä esitti vuosi sitten Lapuanliikkeen murhaamalle kunnallismies Onni Happoselle muistomerkkiä kunnantalon seinään. Muistomerkki paljastettiin keskiviikkona ensimmäinen syyskuuta, jolloin Happosen murhasta tuli kuluneeksi 80 vuotta.
Äärioikeistolainen Lapuanliike aloitti vasemmistolaisten kyyditykset syksyllä 1929. Marraskuussa Lapuan työväentalolle kokoontuneilta vasemmistonuorilta revittiin punaiset paidat päältä. Vaasassa moukaroitiin hajalle Työn Äänen kirjapaino.
Kyyditykset, muilutukset, huipentuivat kesällä 1930. Tutkija Juha Siltala on laskenut silloin tapahtuneen 245 poliittisluontoista kyyditystä tai sellaisen yritystä.
Murha yhä selvittämättä
Yksi arvoituksellisimmista lapualaisvuosien murhista tapahtui 1. syyskuuta 1930 Heinävedellä. Kunnallislautakunnan eli kunnanhallituksen puheenjohtaja Onni Happonen vietiin keskellä päivää valtuuston kokouksesta. Hänen ruumiinsa löytyi metsähaudasta vasta pari vuotta myöhemmin.
Muilutuksella oli satoja silminnäkijöitä, mutta lopullinen totuus murhasta on yhä selvittämättä.
Heinäveteläinen Martti Issakainen on koonnut murhan kahdeksankymmenvuotispäiväksi kansien väliin kaiken, mitä Happosen tapauksesta on kirjoitettu ja kerrottu. Kirja Happosen tapaus (Soisalo-kirjat) sisältää kirjallisten lähteiden lisäksi lähes 30 silminnäkijäkuvausta Heinäveden lapualaisajoilta.
Heinävesi oli vuonna 1930 vahvasti vasemmistoenemmistöinen kunta. Valtuustossa oli 14 sosiaalidemokraattia ja 9 porvaria. Elokuussa 1930 suojeluskuntatalolla kokoontunut kansalaiskokous vaati 12:ta sosiaalidemokraattia eroamaan valtuustosta syynä ”epäisänmaallinen toiminta”.
Pitäjän porvarien keskuudessa Happonen oli erityisen vihattu mies, koska hän ajoi sitkeästi kunnan etua ja joutui usein napit vastakkain suurtilallisten kanssa.
Muiluttajat Kuopiosta
Syyskuun ensimmäisen päivän valtuuston kokoukseen muiluttajat oli tilattu Kuopiosta. Onni Happonen yritti paeta paikalta, mutta hänet raastettiin autoon. Vähän myöhemmin useat silminnäkijät kuulivat samasta autosta valitusta ja laukauksia Rummukkalan maantiellä.
”Hengessään kyllä jokainen tunsi, että tapettu se on”, sanoi vainajan leski Saimi Happonen Martti Issakaiselle tämän kootessa muistitietoa tapahtuneesta.
Tuomittu sanoi ottaneensa syyt päälleen
Onni Happosen hautajaisiin heinäkuussa 1932 osallistui yli 3 000 ihmistä.
Haluttomasti edenneen tutkinnan jälkeen Happosen murhasta päätekijänä tuomittiin Otto Pakarinen taposta ja vapauden riistosta yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen, sekä useita muita miehiä lyhyempiin rangaistuksiin.
Pakarinen väitti kuolemaansa saakka ottaneensa syyt päälleen 30 000 markasta. Palkkiota hän ei kertomansa mukaan koskaan saanut. Murhan tilaajaa ei ole saatu selville.
Martti Issakainen kirjoittaa saaneensa puhelinsoiton vielä elävältä henkilöltä. Tämän isä oli mukana tapahtumassa ja tiesi, kuka painoi liipaisinta.
”Minä tiedän, mutta en sano kuka se oli. Me sovimme isän kanssa, että pidetään se suvun keskeisenä salaisuutena.”
Martti Issakainen: Happosen tapaus. Soisalo-kirjat, 231 sivua.
uutiskirje 
