Kirje Kabulista: Miehille kaikki on sallittua, naisille ei

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Kaksi vuotta sitten kansainvälisenä naistenpäivänä eräs ystäväni oli mukana protestissa, jossa miehet pukeutuivat burkaan. Heidän julistuksensa oli ”Toimintaa tasa-arvon puolesta!”

He ovat miehiä, jotka todella tahtovat sanoa EI naisiin kohdistuvalle väkivallalle; miehiä, jotka kunnioittavat äitejään, siskojaan ja puolisoitaan – pukeutumalla burkaan nämä miehet haluavat näyttää, että ainoa ero miehen ja naisen välillä on huntu, burka – muuta eroa ei ole, sillä me kaikki olemme ihmisiä ja meillä kaikilla on tunteet.

Meillä kaikilla on järki, vaikka ehkä käytämme sitä eri tavoin. Sekä naisilla että miehillä on sydän. Molemmilla on tunteet. Molemmilla on tarve rakastaa ja tulla rakastetuiksi. Myös naiset voivat olla tiedemiehiä ja keksijöitä. Myös naiset tuntevat itsessään elämän voiman. Naiset kaipaavat miesten tavoin iloa ja intohimoa.

Naiset voivat miesten tavoin myös uhmata yhteiskuntaa ja näyttää hunnun alla olevat todelliset kasvonsa ja sanoa maailmalle: ”Meitä ei ole tarkoitettu ainoastaan käytettäviksi seksin välikappaleina. Me tiedämme, miten pitää hauskaa ja nauttia! Myös me voimme tuntea, kuinka elämä täyttää meidät voimallaan!”

Jos sinä olet isä, minä voin olla äiti. Jos sinä olet veli, minä voin olla sisko. Jos sinä olet aviomies, minä voin olla vaimo. Ei meidän välillämme ole eroa. Sinä olet vastuussa kodin ulkopuolella ja minä olen vastuussa kodin sisäpuolella. Ei se tee meitä erilaisiksi.

Kun me naiset olemme kyllästyneitä ja väsyneitä tavalliseen elämään, mekin haluamme viettää aikaa ystäviemme kanssa. Silloin voi olla, että haluamme polttaa tupakan. Tai juoda. Käydä elokuvissa. Mennä piknikille. Toisinaan mekin kyllästymme kaikkeen. Silloin meidän täytyy saada vain olla yksin ja viettää aikaa itseksemme.

Rakas vihainen mies! Jos sinä olet mies, minä olen nainen. Me molemmat olemme ihmisiä. Jos sinulla on sukupuolielimet, on minullakin. Jos sinä kaipaat seksiä, niin teen minäkin. Jos sinä kykenet fyysisiin suorituksiin, pystyn minä moniin henkisiin.

Afganistanissa sanomme, että jos sinulla on joku, joka on aina valmis kuuntelemaan surujasi ja ongelmiasi, hän on sinun kärsivällisyyskivesi. Veli, jolla ei ole siskoa, ei omista kärsivällisyyden kiveä! Sillä sisko kuuntelee veljensä salaisuudet ja surut ja ongelmat ja on aina kärsivällinen ja ymmärtäväinen.

Sanotaan myös, että nainen pystyy elämään ilman seksiä ja kasvattamaan lapset yksin, nainen voi olla lapsilleen äiti ja isä, mutta mies tarvitsee aina naista. Ja jo ennen kuin mies syntyy, hän kokee äitinsä rakkauden ja oppii tuntemaan, mitä on rakkaus. Ja se saa täyttymyksen, kun hän on vaimonsa kanssa.

Minäkin olen ihminen, kuten sinä. Tunnen iloa ja tuskaa. Ainoa ero välillämme on se, että sinä voit suuttua. Voit lähteä pois. Voit astua ulos kotimme ovesta vaikka keskiyöllä. Voit huutaa. Voit särkeä huonekaluja.

Mutta niin kauan kuin muistan, minulle on kerrottu: sinä olet tyttö. Sinä olet nainen. Sinun tulee olla kärsivällinen, tottua ja hyväksyä asioiden tila. Miehille kaikki on sallittua, naisille ei. Nyt kun ajattelen elämääni, ja että kaikesta huolimatta olen selvinnyt tähän asti, minusta tuntuu, että olen sankari, todellinen sankari.

Kuuntele! Ja avaa silmäsi ja kerro minulle, valehtelenko minä. Me kaikki tarvitsemme toisiamme. Olemme samaa lajia. Anna minulle kätesi, nauttikaamme maailmasta!