Toukokuun 5. päivänä, kaksi päivää ennen Vladimir Putinin uusimman kauden virkaanastujaisia, järjestettiin Moskovassa suuri mielenosoitus, jonka tapahtumat toivat kaikuja sadan vuoden takaa: kasakat pieksivät mielenosoittajia nahkaisilla nagaika-piiskoilla.
Venäjällä tämä oli skandaali. Oppositiohenkinen, nykyään lähinnä internetissä toimiva Dožd-televisiokanava paljasti, että yksi järjestyksenvalvontaan osallistuneista kasakkajärjestöistä, ”Keskinen kasakka-armeija”, oli saanut vuonna 2016 kolme miljoonaa ruplaa (noin 40 000 euroa) Venäjän kulttuuriministeriön tukea. Järjestöä johtaa entinen FSB-upseeri Ivan Mironov.
Samalla paljastettiin, että vuodesta 2016 lähtien järjestö oli saanut Moskovan kaupungin tukea 36 miljoonaa ruplaa. Osatuesta oli maksettu joukkotapahtumien järjestyksenvalvonnan koulutukseen eli kasakoiden käyttämistä mielenosoitusten kontrollointiin oli valmisteltu useamman vuoden ajan.
Valtiollinen kasakkarekisteri perustettiin vuonna 1995.
Kaksi kilpailevaa
kasakkaliikettä
Nykyinen kasakkaliike syntyi, kun riippumaton kansalaistoiminta mahdollistui 1980-luvulla. Tuolloin kasakat jakaantuivat kahteen ryhmään, ”valkoiset kasakat” syntyivät emigranttijärjestöjen vaikutuksesta vaalimaan monarkististen tsaarinaikaisten kasakoiden perintöä. ”Punaiset kasakat” taas olivat läheisesti kytköksissä neuvostoestablishmentiin, ja näkivät Neuvostoliiton osana Venäjän imperiumin jatkumoa.
Toisinaan suuntausten näkemykset yhtyivät: Transnistrian sodassa vuonna 1992 molemmat taistelivat yhdessä separatistien puolella Moldovan hallitusta vastaan.
Mustanmeren alueen kasakat saivat kyseenalaista julkisuutta hyökätessään vuonna 2014 Pussy Riotin ja vuonna 2016 oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kimppuun.
Virallisen aseman nyky-Venäjällä kasakat saavuttivat kuitenkin jo aikaisemmin. Valtiollinen kasakkarekisteri perustettiin vuonna 1995, ja vuonna 2005 säädettiin lailla kasakkajärjestöjen virallisista tehtävistä, joihin kuuluu myös yleisen järjestyksen ylläpito. Kasakoista tuli lain myötä eräänlaisia apupoliiseja.
”Punaisten kasakoiden” järjestöt saivat virallisen aseman, ”valkoisten” toiminta jatkui kansalaisjärjestöjen muodossa. 1990-luvun lopusta eteenpäin entisillä väreillä ei ollut enää merkitystä, kun merkittävimmän rekisteröitymättömien Donin kasakoiden järjestön johtaja Nikolai Kozitsyn liittoutui yhdessä kommunistipuolue KPRF:n kanssa presidentti Boris Jeltsiniä vastaan.
Ukrainan sodassa ja
Venäjän kaduilla
Sitä mukaa kun Venäjän vallanpitäjät alkoivat pelätä useissa entisissä neuvostotasavalloissa tapahtuneita ”värivallanku-mouksia”, isänmaallisiksi koettujen kasakoiden asema vahvistui.
Vuonna 2014 rekisteröityjen kasakoiden järjestön, Kubanin kasakka-armeijan jäsenet olivat mukana Krimin valtauksessa. Kasakat soluttautuivat niemimaalle esiintyen pyhiinvaeltajina.
Donbassin sotaan sen sijaan osallistuivat rekisteröitymättömät kasakat, ja he olivat aktiivisia erityisesti Luhanskin kansantasavallan alueella. Sodan aktiivisimman vaiheen jälkeen ”kansantasavalloissa” alkoi väkivaltainen valtataistelu, jossa kasakat jäivät alakynteen.
”Kasakoiden kansalliskaartia” johtanut Donin kasakoiden johtaja Kozitsyn ajettiin pois jo vuonna 2014, ja helmikuussa 2015 ”Luhanskin kansantasavallan” johtaja Igor Plotnitski vangitsi kasakkajohtaja Sergei Kosogorovin kahden tunnin tulitaistelun jälkeen. Kasakkajohtaja Pavel Drjomov räjäytettiin joulukuussa 2015.
Kasakoiden haaliminen valtion etua turvaamaan on vain yksi esimerkki Venäjän vallanpitäjien nojautumisesta vuosikymmenien (tai vuosisatojen) takaisiin keinoihin. Heinäkuun lopussa Putin määräsi armeijalle poliittisen hallinnon, joka muistuttaa puna-armeijan komissaareja ja politrukkeja. Vanhasta poiketen armeijan poliittinen johto on periaatteessa puolueista riippumaton, mutta käytännössä se varmasti ajaa Kremlin linjaa.
Toukokuun tapahtumien jälkeen kasakkajärjestöt joutuivat puolustuskannalle. Kasakka-aktivisti ja bloggaaja Vasili Jaštšikov ilmoitti, että kasakkajärjestöt tekivät sisäisen tutkinnan, ja mielenosoittajia piiskanneet kasakat saivat rangaistukseksi raippaa. Tätä väitettä ei ole voitu riippumattomasti tarkistaa.
Lisäksi yksi mielenosoittajia pahoinpidelleistä kasakoista, Jevgeni Fjodortšenko, sai muodollisen 1 000 ruplan sakon ”kiroilemisesta”. Pahoinpideltyjen mielenosoittajien kantelut eivät ilmeisesti ole johtamassa jatkotoimenpiteisiin, joten jatkossa kasakkajärjestöt todennäköisesti vakiintuvat osaksi mielenosoitusten hillitsemiskeinojen valikoimaa Venäjällä.
uutiskirje 