Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja toivotettiin polttouuniin, kun hän kritisoi yhteisöpalvelu Facebookissa natsitervehdyksiä (KU 23.6.). Siellä täällä puhutaan kansallissosialismista ikään kuin kyse olisi aatteesta aatteiden joukossa. Rasistiset ilmaisut alkavat olla arkipäivää tämän päivän Suomessa, kuten tohtori Anna Rastas eilisessä KU:ssa totesi.
Avoimella rasismilla, ja yhä enemmän myös fasismilla, ratsastavat ääriliikkeet tekivät monessa maassa poliittisen läpimurron eurovaaleissa.
Suomi säästyi muualla Euroopassa jo 2000-luvun alussa alkaneelta oikeistopopulismin nousulta. Mutta selviääkö enää aina vain kärjekkäämmiksi käyviltä ääri-ilmiöiltä?
Ei välttämättä. Viime laman aikana tehdyssä ja 2000-luvun alussa uusitussa asennetutkimuksessa jo näkyi, että uusoikeistolla on kaikupohjaa 18–30-vuotiaiden kaupunkilaisnuorten parissa. Peräti kolmasosa heistä jakoi arvomaailman, johon sisältyi markkinaliberalismia, ulkomaalaisvastaisuutta ja nationalismia.
Uusoikeistolaisuus ei kuitenkaan noussut, koska liikkeeltä puuttui uskottava johtaja. Entä jos sellainen löytyy?
Huolestuttavaa on se, että ääriasenteet liukuvat vähitellen myös perinteisiin puolueisiin. Eurovaalien suurimmista ylilyönneistä eivät suinkaan vastanneet perussuomalaiset, vaan kokoomuksen ehdokas, joka leimasi maahanmuuttajat sosiaalipummeiksi. Kokoomus sanoutui irti ehdokkaan näkemyksistä, mutta hänen 17 000 ääntään kyllä kelpasivat.
Meillä niin kuin muuallakin äärioikeistolaisuuden käyttövoimaa on ulkomaalaisvastaisuus. Ihmisiä pelotellaan maahanmuuttajien vyöryllä. Pakolaisista lietsotaan hysteriaa, vaikka ylivoimaisesti suurin osa maahanmuuttajista, viime vuonna 22 904, haki oleskelulupaa perhesiteen, työn tai opiskelun takia.
Turvapaikanhakijoita oli 4 035. Eniten kasvaneet hakijaryhmät olivat somalialaiset, irakilaiset ja afganistanilaiset. Kaikki kolme maita, joissa siviilit elävät sodan jaloissa. Turvapaikkoja myönnettiin 89.
Usein toistetun ”maahanmuuttokriittisen” väitteen mukaan pakolaisia tulee kyllä auttaa, mutta ei täällä, vaan heidän lähialueillaan. Näin tehdään jo nyt. Eniten pakolaisia vuonna 2007 oli Pakistanissa, kaksi miljoonaa. Suomeen on pakolaisia otettu vuodesta 1973 alkaen yhteensä noin 30 000.
Ikävintä on se, jos kotimaan huono-osaiset ryhtyvät syyttämään maahanmuuttajia. Siitä ei hyödy kuin oikeisto.
Valvomme ihmisiä
Nokia mainoslauseensa connecting people mukaan yhdistää ihmisiä. Paitsi jos nämä sattuvat olemaan eri mieltä diktatorisen hallinnon kanssa. Silloin Nokia muiden suurten teknoyhtiöiden tavoin osallistuu sensurointiin ja ihmisten valvontaan.
Parhaillaan Iran yrittää aggressiivisesti sensuroida tiedon kulkua maan levottomuuksista ulkomaailmaan. Välineet tähän toimitti Nokia Siemens Networks.
Internetin hakupalvelut puolestaan sensuroivat tiedonkulkua Kiinan hallituksen vaatimuksesta.
Suuryritykselle demokratia on suhteellinen käsite.
uutiskirje 
