SAK:n viime viikon eläkekantaa on haluttu tulkita niin, että keskusjärjestö antoi periksi ja vanhuuseläkkeen alarajaa nostetaan nopeasti. Tästä ei kuitenkaan ollut kyse. Tämän vaalikauden aikana päätöksiä eläkeiästä ei tehdä.
SAK:n kannanmuodostus tähtää kauemmas tulevaisuuteen. Samalla sillä on haluttu avata eläkeasioihin liittyvä neuvottelulukko. Eläkeiän asteittainen korottaminen voi tulla jossakin vaiheessa neuvottelupöytään, mutta vain silloin jos työuria ei muilla keinoilla saada pitenemään. Se on eräänlainen perälauta, johon ei pyritä mutta jota ei suljeta poiskaan.
Eläkeiän lisäksi pöydällä ovat myös työeläkemaksut. Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) on tähän asti sitonut eläkeiän ja eläkemaksut tiukasti yhteen. Niistä on vaikea neuvotella, jos osapuolten kesken ei ole luottamusta ja neuvottelutilannekin on jo lukkiutunut. Haasteitahan eläkepuolella riittää väestön ikääntyessä ja nuorempien ikäluokkien pienentyessä.
Tällä hetkellä ei kukaan varmasti pysty sanomaan, millaisia sopimuksia tulevaisuuden eläkkeiden tason turvaamiseksi on tehtävä. Se ainakin on selvää, että jos jatketaan nykymallilla, niin jossakin vaiheessa rahat loppuvat ja se uhkaa alentaa nuorempien ikäpolvien eläkkeitä.
Eläketurvan rahoituksen perustana olevien työeläkemaksujen tasostahan on sovittu vuoden 2014 loppuun asti.
Tällä hetkellä eläkkeellejäämisikä on ennakointien mukaisesti lievässä nousussa kohti asetettua tavoitetta. Jos tavoitetta ei muuten saavuteta, on SAK nyt ilmaissut valmiutensa miettiä muitakin vaihtoehtoja – mutta ei väkisin. Ensisijaisia ovat kuitenkin keinot, joilla vaikutetaan työssä jaksamiseen ja työssä viihtymiseen.
lehti 