Eduskunnan syysistuntokausi alkoi tiistaina poikkeuksellisen vakavissa ja yksituumaisissa tunnelmissa. Eduskunnan työ käynnistyi pääministerin ilmoituksella Ukrainan tilanteesta. EU:n pakotteet Venäjää kohtaan ja Suomen osallistuminen niihin saivat yksimielisen tuen.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kanta kerrottiin ryhmänjohtaja Annika Lapintien toimesta:
”Mikään Ukrainan hallituksen teko ei oikeuta aseelliseen toimintaan sitä vastaan. Venäjän suorittama laiton Krimin valtaus, sotilasapu separatisteille – ja suora sotilaallinen puuttuminen – ovat täysin tuomittavia, eikä niitä mitenkään voi hyväksyä.”
Mikään Ukrainan hallituksen teko ei oikeuta aseelliseen toimintaan sitä vastaan.
Lapintie lisäsi, etteivät talouspakotteet ehkä historian valossa ole paras keino, ”mutta joskus pöydällä on vain huonoja vaihtoehtoja”.
Vasemmistoliiton puheenvuorossa tuotiin tiiviisti ja selkeästi esiin se, miksi EU on asettanut ja asettaa ehkä lisää talouspakotteita Venäjää kohtaan. Itsenäisen valtion viipalointia ei 2000-luvun Euroopassa hyväksytä, ei myöskään aseellista kapinaa.
Itä-Ukrainassa voidaan perustellustikin olla sitä mieltä, että Kiovan nykyiset vallanpitäjät nousivat laittomasti valtaan, mutta tähän olisi pitänyt vastata poliittisella prosessilla. Laillisiksi todetut presidentinvaalit on jo järjestetty ja parlamenttivaalit ovat ovella. Sen sijaan separatistit vetivät naamiot päähän ja ryhtyivät aseelliseen kapinaan hallintorakennusten valtauksilla. Ne olivat varsinaisen sodan lähtölaukaus.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti Ukrainan hallituksen kiistämätöntä oikeutta ja velvollisuutta palauttaa järjestys maahan. Hän myös muistutti, ettei aseistetuilla separatisteilla ole minkäänlaista valtakirjaa esiintyä Donbasin venäjänkielisen väestön nimissä. Separatistit perustavat oman toimintansa keväällä järjestämiinsä laittomiin kansanäänestyksiin.
Venäjä on reagoinut voimakkaasti Ukrainan tapahtumiin, koska se kokee asemansa uhatuksi Naton laajentumisten jälkeen. Nato – eikä EU – ei kuitenkaan ole tuppautunut väkisin yhteenkään uuteen jäsenmaahansa, vaan päinvastoin entiset Neuvostoliiton liittolaiset hakeutuivat sen jäseniksi heti kun tämä tuli mahdolliseksi. Naton laajeneminen on lisännyt epävakautta Euroopassa, mutta pitäisikö Venäjällä sitten olla veto-oikeus itsenäisten valtioiden oikeuteen liittyä haluamiinsa organisaatioihin? Jos, niin koskisiko se myös Suomen valintoja?
Venäjä on tahtomattaan tehnyt palveluksen huippukokoustaan Walesissa parhaillaan pitävälle Natolle. Sotilasliitolla ehti jo olla vaikeuksia perustella itselleenkään, miksi se jatkaa olemassaoloaan. Nyt se on palannut alkuperäiseen tarkoitukseensa ja kaiken lisäksi Naton vetovoima lisääntyy myös siihen kuulumattomissa maissa.
Suomen Nato-jäsenyys lisäisi epävakautta Euroopassa entisestään. Suomen turvallisuus ei myöskään millään lailla paranisi siitä, että maastamme tulisi Venäjän ja sotilasliiton raja. Turvallisuuspolitiikassa on pidettävä pää kylmänä, vaikka kokoomuslaiset ja puolustusministeri Carl Haglund kuinka kouhottavat.
uutiskirje 