Maaliskuun alussa Gran Canarian saarella kuoli nälkään vanha espanjalainen pariskunta.
– Samaan aikaan pohjoismaiset eläkeläiset ottavat vieressä rannalla aurinkoa ja juovat caipirinhaa, sanoo Lotta Tenhunen.
Talouskriisi on kohdellut eurooppalaisia jyrkän epätasaisesti. Etelässä on leikattu pohjoisen ja erityisesti Saksan käskystä. Eurooppaan on repeytynyt uusia sosiaalisia ja taloudellisia kuiluja.
Ei voida hypettää uutta vasemmistoa ilman että tampataan omat matot.
– Espanja tulee olemaan Euroopan uusi Kreikka. Kaiken viemisen syvyys on näköjään pohjaton, Tenhunen sanoo ja viittaa talousleikkauksiin.
Kurjuuden ohella etelästä nousevat myös lupaavimmat vastavoimat euroryhmän talouskurille.
Todellista demokratiaa
Vuonna 2011 Tenhunen luki Precarias a la deriva -tutkijakollektiivin Hoivaajien kapina -kirjan ja matkusti siitä innostuneena Madridiin keskustelemaan kirjoittajien kanssa. Kun hän saapui kaupunkiin, Espanjan poliittista järjestelmää vastustanut ja miljoonia ihmisiä politisoinut 15M-liike oli juuri vallannut Puerta del Solin aukion.
Tenhunen jäi seuraamaan torileiriä, ja sillä tiellä hän on edelleen. Neljän vuoden aikana hän on asunut vuorotellen Madridissa ja Suomessa ja toiminut espanjalaisissa liikkeissä. Yhteistutkimuksen opiskelu aktivistien kanssa vei Fundación de los comunes -verkostoon, joka muodostuu kuuden kaupungin sosiaalikeskuksista.
Säätiömuodon ottanut verkosto ylläpitää vapaita kulttuuritiloja, kustantaa yhteiskunnallista kirjallisuutta ja järjestää itseoppimisen kursseja poliittisista kysymyksistä. Tenhunen toimii verkoston Eurooppa-ryhmässä, joka pyrkii levittämään Espanjassa esitettyjä poliittisia kysymyksiä Euroopan tasolla.
– Mielestäni Espanja on se alue, jolla vastarinta velkahallintaa vastaan on saanut selkeimmin radikaalin, liikkeissä taotun muodon, Tenhunen sanoo.
Hänen mukaansa espanjalaisissa liikkeissä puhutaan vakavissaan vallankumouksesta ja “perustuslaillisesta prosessista”, eli yrityksestä muotoilla yhteisestä halusta yhteiset normit.
Taustalla on vaatimus vuonna 1978 kumotun sotilasjuntan jäänteiden hävittämisestä ja siirtymisestä todelliseen demokratiaan.
– Pohjois-Eurooppaa joskus hypetetään osallistuvan demokratian paratiisiksi. Ei se niin ole, Tenhunen sanoo.
– Esimerkiksi Espanjassa luodaan juuri nyt demokraattisempia osallistumisen muotoja, jotta enemmistö ihmisistä voisi päättää suoraan asioista, jotka koskettavat heidän elämäänsä.
Politiikan zombeja vastaan
Tenhusen mukaan tammikuussa Kreikassa valtaan noussut Syriza-puolue ja Espanjassa viime vuonna perustettu Podemos muodostavat uuden vasemmistolaisen politiikan akselin Euroopassa.
– Legenda kertoo, että sinä yönä kun Syrizan vaalijuhlia vietettiin Ateenassa, vaaliteltoissa laulettiin ”Syriza, Podemos, venceremos!”
– Syriza on taottu vanhoista vasemmisto- ja kommunistiryhmien toimijoista, mutta se on onnistunut olemaan vilpittömällä tavalla herkkä liikkeille ja on hyvin hitaasti saavuttanut jonkinlaisen luottamuksen liikkeissä.
Espanjan Podemos on syntynyt Syrizaa suoremmin liikkeistä. Tarkalleen ottaen Podemosta selittää 15M, vuonna 2011 yhteiskunnan politisoinut kansannousu.
15M:n tuottamat paikallisryhmät kokivat, ettei paikallistasolla pystytä vaikuttamaan riittävästi. Silloin liikehdintään yhdistyi joukko politiikantutkijoita, jotka nappasivat kuohunnasta kiinni oikealla hetkellä ja muodostivat Podemosin puolueena. Akateemikkojen etunenässä on tv:ssä taitavasti esiintyvä Pablo Iglesias.
Ennen Podemosta liikkeissä puhuttiin parlamentaarisen politiikan ”zombiksi muuttumisesta”.
– Parlamentti on täynnä kuolleita, jotka vain kävelee ja kävelee, eivätkä mitkään lakiteitse tai massamielenosoituksilla esitetyt vaatimukset mene läpi.
Siksi tarvittiin työkalu, joka haastaa järjestelmän myös sen omalla kentällä.
– Podemos on edustuksellisuuden muotojen laboratorio ja taistelutanner, jossa käydään jatkuvaa kamppailua siitä, kuinka radikaalisti demokraattinen vaatimus vallan siirtämisestä alaspäin liikkeille voi toteutua.
Alun jälkeen Podemos ei ole Tenhusen mielestä osoittanut yhtä avoimeksi kuin mitä mainostettiin. Puolueessa sovelletaan Etelä-Amerikasta opittua vallankumouksellista populismia ja rajataan päätöksentekoa pienelle joukolle.
– Siellä on selkeästi ydinryhmä, joka koostuu politiikantutkijoista ja osoittaa toistuvasti, että monissa kysymyksissä päätökset tehdään keskitetysti.
Liittolaisia tarvitaan
Syrizan ja Podemosin liittolaisuus on Tenhusen mukaan ”avannut Merkelin ja troikan sulkeman velkatyrmän ovet”. Nyt puolueet tarvitsevat liittolaisia kaikkialta Euroopassa.
– Ne tarvitsevat liittolaisia liikkeiden tasolla, koska ilman liikkeitä puolueiden menestys ei olisi ollut mahdollista. Jos liikkeet kuihtuvat näiden pienten välivoittojen ansiosta, niin emme pääse pitkälle.
Tenhunen arvostelee Italian, Ranskan ja Suomen vasemmistopuolueiden kiinnostusta Syrizaan ja Podemosiin pintapuoliseksi.
– Kiinnostus keskittyy uuden vasemmiston kannattamiseen ilman, että nousisi esiin kysymys siitä, miten meidän pitäisi itse muuttua siinä prosessissa.
– Tämä on erityisesti niiden maiden ongelma, joissa vasemmisto on tehnyt aikoinaan sopimuksen suurteollisuuden kanssa. Samaa ongelmaa ei esiinny Kreikassa, Espanjassa tai Portugalissa.
Terveisiä vasemmistoliitolle
– Ei voida hypettää eteläeurooppalaista uutta vasemmistoa ilman, että tampataan omat matot ja katsotaan, mistä on kysymys. Ei riitä pinnallinen ylistäminen sillä ajatuksella, että oma vanha vasemmisto lähtee nousuun muuttumatta itse, Tenhunen korostaa.
Ainakin Espanjan vasemmistoliitto eli Izquierda Unida (Yhdistynyt vasemmisto) on muuttunut. Madridissa Podemos ja ruohonjuuritason kunnallisvaaliliittouma Ganemos ovat käytännössä hajottaneet puolueen kolmeen osaan.
Tenhunen kertoo, että puolueen ”järkevimmät” toimijat ovat siirtymässä puhdasta ilmaa tuoviin liikeprojekteihin, eli Podemokseen ja Ganemokseen, kun taas dogmaattiset jäävät riitelemään ja fraktioitumaan keskenään.
Miten muiden maiden vasemmistopuolueiden pitäisi muuttua, jos ne haluavat seurata etelän esimerkkiä ilman hajoamista?
– Puolueen pitäisi olla valmis jakamaan valtaa alaspäin yhteiskunnallisille liikkeille eli käyttämään jo saavutettua asemaa tiedottamiseen, koolle kutsumiseen, työkalujen tuottamiseen ja niiden antamiseen vapaaseen käyttöön liikkeille ilman minkäänlaista vastavaatimusta.
Espanjalaisista liikkeistä lisää Kansan Uutisten 27.3. julkaistussa Viikkolehdessä.
uutiskirje 