Etiopian talous kasvaa, mutta kansa pakenee

Islamistit teloittivat 28 Eurooppaan pyrkinyttä etiopialaista kristittyä 19. huhtikuuta Libyassa. Tapaus herätti kysymään, miksi yhä useampi etiopialainen jättää kotimaansa, vaikka sen talouskehitys on Afrikan kärkeä.

Etiopian 94 miljoonasta asukkaasta lähes kaksi kolmasosaa on kristittyjä, enimmäkseen ortodokseihin kuuluvia kopteja sekä protestantteja.

Libyassa surmattujen joukossa oli useita miehiä Etiopian pääkaupungin Addis Abeban köyhältä Cherkosin alueelta. Heihin kuului myös Seyoum Yikunoamilakin nuorempi veli, joka lähti kaverinsa kanssa Sudaniin kaksi kuukautta aiemmin aikomuksenaan etsiä töitä Britanniasta.

– Sudaniin pidin yhteyttä puhelimitse, mutta yhteys katkesi, kun he saapuivat Libyaan kuukausi sitten, Seyoum sanoo. Veli oli ollut aiemmin siirtotyöläisenä Qatarissa ja maksoi omansa ja kaverinsa matkan säästöillään.

Etiopiaan julistettiin kolmen päivän suruaika siirtolaisten joukkosurman vuoksi ja maan hallitus uhkasi koventaa toimiaan terrorismia vastaan.

Vapauksia rajoitetaan

Etiopialaisia ajaa maailmalle sorto, eriarvoisuus ja työttömyys. Perusvapauksien rajoittaminen saattaa olla jopa taloudellisia syitä tärkeämpää, arvioi Committee to Protect Journalists -järjestön edustaja Tom Rhodes.

Etiopia on kärkipäässä listalla, johon järjestö kokosi vastikään kymmenen tiedonvälitystä pahimmin sensuroivaa maata.

– Sorto on ajanut etiopialaiset nuoret turhautumiseen, vieraantumiseen ja näköalattomuuteen, vahvistaa Etiopian ihmisoikeusneuvoston entinen tutkija Yared Hailemariam.

Opposition mukaan nuorten on lähdettävä maasta, koska hallitus ei kykene luomaan työpaikkoja. Töitä löytyy lähinnä hallitsevan puolueen eli Etiopian kansan vallankumouksellisen demokraattisen rintaman jäsenille.

Reipas talouskasvu

Etiopian talous on kasvanut 8–10 prosentin vauhtia kymmenen viime vuoden ajan. Työttömyys on kuitenkin pysynyt 20 prosentin vaiheilla, ja maastamuutto jatkuu, vaikka siitä ei ole tilastoja.

Maailmanpankin raportin mukaan yli kolmannes etiopialaisista on yhä köyhiä tai alttiina suistumaan köyhyyteen. Kaikkein kurjimmat ovat köyhtyneet entisestään.

Kehitysmaiden maanomistusoloja seuraava Oakland-instituutti suomii Etiopian hallituksen kehityshankkeita, että ne tuhoavat alkuperäis- ja paimentolaiskansojen kulttuurin, perinteet ja elinkeinot. Asukkaita häädetään suurten infra- ja patohankkeiden tai kaupallisten viljelmien tieltä.

Yli puolet Etiopian talonpojista viljelee alle hehtaarin maatilkkua tehottomin menetelmin ja kuivuuden armoilla. Kun ruoka ei riitä, seurauksena on maaltapako, sanoo YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO.