TEATTERI
Halli on valtava. Sen betonilattia on muhkurainen ja tilaa rytmittävät rautapalkit. Kattoikkunoiden sadat ruudut näyttävät likaisilta, mutta lian kerrotaan olevan jäänteitä maalista, jolla ruudut sodan aikana peitettiin.
Ennen täällä koottiin vetureita ja junavaunuja, nyt tekeillä on teatteriesitys.
Ennen täällä valmistettiin vetureita ja junavaunuja, nyt tekeillä on teatteriesitys.
Tuottaja Teppo Nurminen siirtelee trukilla lavasteiden osia, ohjaaja Meiju Lampinen on tarttunut oranssiin teollisuusimuriin. Ilmassa tuoksuu liima, mitä lavastaja Kirsti Larja pahoittelee.
Hylje-musikaalin ensi-iltaan on reilu viikko ja esityksen ensimmäinen läpimeno on sovittu seuraavaksi illaksi. Tähän asti on harjoiteltu eri puolilla Helsinkiä, muun muassa Merihaan parkkihallissa.
– Paljon on vielä hommia, mutta odotan valtavalla innolla, että pääsemme viimein harjoittelemaan täällä, sanoo Lampinen.
Hieno tila inspiroi
Hylje on tarina mainosmiehestä, joka itseään etsiessään pestautuu maskotiksi ruotsinlaivalle.
– Tarinaa kuljetetaan vahvasti musiikin kautta. Osa lauluista on improvisoituja ja yleisö pääsee vaikuttamaan niihin, ohjaaja kertoo.
– Tämä tila inspiroi ja vaikuttaa paljon siihen, miten tarina kerrotaan. Meillä on lavalla muun muassa kolme trukkia. Esityksessä tarvitaan myös kolme näyttämömestaria, jotta kaikki saadaan liikkumaan silloin kuin pitää.
Muutenkin Hyljettä tehdään isolla volyymillä: 500 neliön näyttämöllä on 23 näyttelijän lisäksi 12-henkinen orkesteri ja muun muassa 16 polkupyörää. Kattoon on nostettu lähemmäs sata lamppua.
230-paikkainen nouseva katsomo on tätä juttua tehtäessä vasta 9 600 kiloa kokoamattomia YIT:n sponsoroimia rakennustelineitä.
Massiivinen tuotanto on rahoitettu pitkälti sponsoreiden avulla, mutta lipputulojakin tarvitaan.
Hylje on vast’ikään perustetun OMS-teatterin ensimmäinen produktio. Ryhmän taustalla on aiemmin opiskelijamusikaaleja yhdessä tehnyt porukka. OMS-teatteri on oman määritelmänsä mukaan ”harrastajateatteri aikuisille”.
– Emme halunneet lopettaa teatterin tekemistä, mutta opiskelijateatteri alkoi käydä ahtaaksi. Oma taitotasomme ja kunnianhimomme oli kehittynyt sellaiseen pisteeseen, että vuosittain vaihtuvalla porukalla ei enää voinut toteuttaa kaikkea, kertoo esityksen tuottaja ja toinen käsikirjoittaja Harri Sarsa.
Hyljettä tekee lähes sadan hengen porukka
– Aloitetaan täysillä ja täytetään teollisuushalli, Meiju Lampinen nauraa.
Brunon kohtalo on auki
Konepajan Bruno, kuten muutkin Bruno Granholmin suunnittelemat konehallit valmistuivat vuonna 1901. Valtionrautateiden Pasilan konepaja ehti toimia noin sadan vuoden ajan. Aikanaan se oli yksi Helsingin suurimpia työnantajia.
Konepajatoiminnan päätyttyä alueella on toiminut muun muassa media-alan yrityksiä ja Valtterin kirpputori, josta remontoitiin Amerin pääkonttori vuonna 2014. Vuodesta 2007 alueelle on rakennettu myös uutta asuinaluetta. Alueen hallit on suojeltu.
Granholmin 1800-luvun lopussa piirtämä kokoonpanohalli otettiin viime vuonna kirpputori- ja tapahtumakäyttöön ja rakennus nimettiin Konepajan Brunoksi. Kesän 2016 ajan tilassa järjestettiin klubeja, taidenäyttelyitä, pidettiin tatuointipajaa ja joogatunteja.
Heinäkuussa kerrottiin rautakauppaketju Bauhausin neuvottelevan rakennuksen ostamisesta. Bauhaus tai VR eivät ole halunneet kommentoida asiaa.
Lähes 13 000 nimeä kerännyt adressi Brunon säilyttämisestä kulttuurikäytössä luovutettiin apulaisjohtaja Anni Sinnemäelle ja VR-Yhtymän ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuulle 7. lokakuuta.
Ehkä Hylje ei jää Brunon ensimmäiseksi ja viimeiseksi teatteriesitykseksi.
OMS-teatteri. Hylje-musikaali. Esitykset 13.–28. lokakuuta Konepajan Brunossa, Aleksis Kiven katu 17, Helsinki. Liput (26/22 e) www.hylje.com.
uutiskirje 